› Takaisin graafiseen esitykseen

Soratiet

Sorateiden kunnossapitoon kuuluvat tien pinnan tasaus, paikkaus, soran lisäys, tien kuivatus, pölynsidonta, kelirikkokorjaukset ja tierakenteiden parantaminen.

Kuvituskuva

Näytä lisää valtakunnallista tietoa Minimoi

Sorapintaisia maanteitä on Suomessa n. 27 000 km. Suuri osa niistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden rakenteellinen kunto on monen tekijän summa. Sorateiden kantavuus ei usein vastaa liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat näillä teillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Silloin joudutaan asettamaan painorajoituksia, joilla varmistetaan tienkäyttäjien turvallisuus ja tien säilyminen korjauskelpoisena. Vain kaikkein huonokuntoisimmat osuudet pystytään kunnostamaan, muuten tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa kevyemmillä toimenpiteillä.

Hoitoluokitus ohjaa hoitotoimien priorisointia

Sorateiden kuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kolmeen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella. Mitä korkeampaan luokkaan soratie kuuluu, sen tiukemmat ovat myös vaatimukset.

Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla pyritään varmistamaan teiden kulkukelpoisuus niin, että liikenne ei oleellisesti vaikeudu eikä jouduta turvautumaan painorajoituksiin, jotka vaikeuttavat erityisesti maa- ja metsätalouden liikennöintiä.

Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä

Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään.

Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.  

ELY-keskuksen aluevastaavat ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.

Kelirikko sorateiden ongelma

Kelirikko on sorateiden keväinen ja osaksi myös syksyinen ongelma. Teillä voi olla sekä pinta-, että runkokelirikkoa. Osalle kelirikon vaivaamaa tiestöä joudutaan asettamaan painorajoituksia.

Ajantasainen tieto painorajoituksista on Liikenneviraston sivuilla. Linkki löytyy sivun oikeasta reunasta.

ELY-keskusten alueellisille sivuille  voi siirtyä valitsemalla ylhäältä oikealta Valitse alue -kohdasta halutun alueen.

TIETOA ALUEELTA

Soratiet - Lappi

Lapin ELY-keskuksen alueella on sorateitä noin 3 000 km, joka on noin kolmannes maantieverkosta. Sorateiden hoito kuuluu hoidon ja ylläpidon alueurakoihin.

Lapin sorateiden hoitoluokat

  • Hoitoluokka I: 94,4 km
  • Hoitoluokka II: 1739,5 km
  • Hoitoluokka III 1121,6 km

Laadun seurannan kriteereinä ovat tien tasaisuus, pölyävyys ja kiinteys. Sorateiden pintakunnon laatua parannetaan sorastuksilla. Teiden sorastuskierto on noin 8 vuotta.

Kelirikkokausi

Kevään kelirikkokausi alkaa Lapissa yleensä huhtikuun puolivälistä ja kestää kesäkuun puoliväliin. Teiden alkaessa sulaa yleensä kaikille sorateille laitetaan kelirikosta varoittavat merkit. Painorajoituksia asetetaan vuosittain 0-720 km matkalle sekä päällystetylle että soratieverkolle. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia. Painorajoitusten määrään vaikuttaa mm. kevään sää. Keväällä 2018 painorajoituksia asetettiin 888 km:n matkalle. Lisäksi viime vuosina Lapissa on alkanut syksyisinkin esiintymään kelirikkoa.  

Kelirikon ennustamisessa, seurannassa ja painorajoituksia asetettaessa käytetään apuna Perco-asemilta saatavaa tietoa teiden rakenteessa olevasta lämpötilasta ja kosteudesta. Perco-asemia on 7 kpl eri puolilla Lappia.

Tulevien vuosien kelirikko-ongelmien vähentämiseksi Lapin ELY-keskus käyttää vuosittain noin 100 000 - 200 000 euroa yksittäisten sorateiden kelirikkokohtien korjauksiin.

Kuivatuksen hoito

Sorateiden kuivatus sisältää sivu- ja laskuojien parantamista sekä tierumpujen uusimisia. Liittymärumpujen kunnossapito kuuluu liittymän omistajalle. Kuivatuksen parantaminen tehdään yleensä yhtä aikaa tielle tehtävien sorastusten ja mahdollisten runkokelirikkokorjausten kanssa. Sorateiden ojat perkataan keskimäärin 12 vuoden välein. Kuivatusta parantamalla voidaan myös vähentää kelirikko-ongelmia.


Päivitetty

ota yhteyttä

0295 020 600 ma-pe klo 9-16  (pvm/mpm)

Chat-palvelu avoinna arkisin klo 12-16.

Tienkäyttäjän linja 0200 2100 
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk).

oikopolut

muualla verkossa