Yleisöhavaintoja sinilevistä jo kymmenkunta eteläiseltä Saimaalta (Kaakkois-Suomi)

Pintavesien lämmetessä sinileväkukinnat ovat lisääntyneet Kaakkois-Suomen sisävesillä ja runsaitakin kukintoja on havaittu. Itäisellä Suomenlahdella on myös esiintynyt hieman sinilevää, mutta pintakertymiä ei toistaiseksi ole havaittu.

Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla runsaita levähavaintoja on tullut Lappeenrannan Haapajärveltä ja Simpelejärveltä Parikkalasta. Jonkin verran levää on ollut myös Urajärvellä Iitissä ja Saimaan Ukonlinnan alueella Imatralla. Merialueiden havaintopaikoilla on levää ollut hippusina vedessä.

Yleisöhavaintoja on tullut 12, joista yhdeksän eteläiseltä Saimaalta, osassa havaintoja levää on ollut runsaastikin, mutta tuulten kääntyessä ovat levälautat kulkeutuneet pois tai hajonneet. Suomenlahdelta Ahvenkoskenlahdelta, Pyhtään Munapirtistä on tullut yksi havainto rantaviivaa ja -kiviä värjänneestä sinilevästä.

Sinileviä esiintyy Etelä-Suomen sisävesillä ja rannikolla runsaimmin yleensä heinäkuun puolivälistä eteenpäin ja elokuussa. Tyynellä säällä ja veden lämmetessä sinileväkukinta voi kehittyä hyvinkin nopeasti.

Leväkukinnat voivat aiheuttaa oireita

Jos veteen ilmaantuu silminnähden runsaasti pinnalla kelluvaa levää, uimista ja veden käyttöä sauna- ja talousvedeksi on syytä välttää. Leväpitoiseen veteen ei etenkään pidä päästää pieniä lapsia eikä kotieläimiä. Sinilevät voivat aiheuttaa mm. allergiareaktioita, silmätulehduksia tai nuhaista oloa. Sinileväkukinnat voivat myös olla myrkyllisiä

Lämpötilat

Järvien pintavesien lämpötilat ovat edelleen kahdesta kolmeen astetta viileämpiä kuin ajankohtana keskimäärin. Pintaveden lämpötilat ovat Kaakkois-Suomessa 18 ja 21 asteen välillä. Ulkomerellä vesi on viileämpää.

Vesitilanne

Kymijoen vesistössä vedenpinnat ovat pääosin jonkin verran keskimääräistä alempana. Useimpien järvien pinnat ovat laskussa. Päijänteen vedenkorkeuden nousu on pysähtymässä ja järvi pysynee heinäkuun ajan nykyisen tason tuntumassa.

Päijänteen vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Päijänteen kokonaislähtövirtaama on nyt 190 m³/s, kun ajankohdan pitkän aikavälin keskivirtaama on noin 230 m³/s. Näin myös Kymijoen pääuoman virtaama on keskimääräistä pienempi, Ahviossa noin 220 m³/s.

Kaakkois-Suomen vesistöissä Melakko-Loitimon ja Simpelejärven vedenkorkeudet ovat kesälle tyypillisissä lukemissa. Simpelejärven alueella kesäkuun sateet ovat pitäneet tulovirtaaman verrattain suurena, minkä vuoksi Juankosken juoksutukset ovat ajankohtaan nähden tavallista suurempia.

Levätilannetta voi seurata Järviwiki-sivustolla

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta älypuhelimen avulla. Järviwikille on kehitetty Havaintolähetti-niminen verkkosovellus, joka on optimoitu kosketusnäytölle. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Verkossa

Järviwiki:

• Levätilanne
• Leväbarometri
• Levätilanne/Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Havaintolähetti       

www.syke.fi:

• Leväkatsaukset     
• Algöversikter

www.ymparisto.fi:

• Ajankohtainen levätilanne

Tietoa sinilevistä

• Sinileväinfo (pdf)

Lisätietoja

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: sirpa.skippari(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Hydrobiologi Jouni Törrönen 
s-posti: jouni.torronen(at)ely-keskus.fi  
puh. 0295 029 296