Tiedotteet 2017

Peltojen kasvukunto paremmaksi, ilmaiset ravinteet käyttöön ja satopotentiaalit todeksi (Varsinais-Suomi, Satakunta)
 

 

 

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta (RANKU) -järjesti yhteistyössä Helsingin yliopiston OSMO-hankkeen kanssa 6.10. peltopäivän Taivassalossa. Tapahtumaan osallistui 45 päivän aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Aamupäivän aikana keskusteltiin asiantuntijoiden kanssa pellon kasvukunnon ja ympäristön hoidosta sekä viljelytoimien kohdentamisesta.  Lounaan jälkeen siirryttiin Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksista ja maanrakenteen hoidosta.

Rajala kannusti viljelijöitä aktiivisesti tarttumaan lapioon ja havainnoimaan peltojen kasvukuntoa ja maan rakennetta peltoon kaivetun kuopan avulla. Havainnot auttavat viljelyn suunnitelutyössä ja viljelytoimien kohdentamisessa. Rajalan mukaan lapio kannattaakin aina olla traktorin kyydissä mukana, jotta voi tarkemmin havainnoida peltolohkolla olevia ongelmakohtia. Maan tiivistymisriskiä voidaan pienentää isoilla renkailla, paripyörillä, alhaisilla rengaspaineilla ja käyttämällä kevyempiä koneita.  

Jussi Knaapi muistutti, että pellossa luontaisesti olevat ravinteet ovat ilmaisia ja niitä kannattaa hyödyntää. Optimitilanteessa maan satopotentiaali on Knaapin mukaan 100 %, mutta yleensä viljan huippusato jää 60 %:iin tästä. Uuden tekniikan ja tiedon avulla voidaan yrittää kuroa tätä väliä pienemmäksi. Avainasia on vihreän kasvuston aikaansaaminen pelloille ja se, että maa on kasvipeitteisenä mahdollisimman pitkään. Vihreä massa ruokkii maan mikrobeja ja suojaa maata eroosiolta.

Maan rakenteella on väliä. Jussi Knaapi esittelee sadevesisimulaatiota ja vedenpainetestiä. Vesi liettää kynnetyn maan huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi suorakylvetyn maan. Kiintoaineen mukana valuu pelloilta pois fosforia.


Juhani Suomi viljelee Taivassalossa  luomuviljelyyn siirtymässä olevaa tilaa. Suomi viljelee myös kerääjäkasveja, jotka pitävät pellon pidempään kasvipeitteisenä, vähentävät ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja suojaavat maan rakennetta. Suomen kerääjäkasvilohkolla testattiin ja havainnoitiin maanrakennetta monin eri menetelmin. Luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaiheessa olevalla lohkolla maan rakenne näytti melko hyvältä.

Maan kasvukuntoa parantamalla voidaan tehostaa ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää siten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin. Hyvässä kunnossa olevalla pellolla ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä. Tämä mahdollistaa paremman sadon ja samalla ympäristökuormitusriski pienenee.

KOTOMA-hankkeessa kehitetään maatalouden vesiensuojelutoimien paikkatietopohjaista kohdentamismallia, jota voidaan hyödyntää myös tilakohtaisten viljelytoimenpiteiden kohdentamisessa. Tarkoituksenmukaisella maatalouden vesiensuojelu- ja viljelytoimenpiteiden kohdentamisella voidaan vähentää  ravinteiden huuhtoutumisriskiä ja saavuttaa monia ympäristöhyötyjä.

Pohjamaan yläosan tiivistymää voidaan rikkoa jankkuroimalla. Samalla parannetaan maan maan vedenläpäisevyyttä ja juurten kasvumahdollisuuksia. Kuva Julia Ajanko


Lisätietoja:

Sami Talola, erityisasiantuntija, RANKU-hanke, sami.talola(a)ely-keskus.fi, 0295 023 011
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hanke, jukka.rajala(a)helsinki.fi, 044 303 2210

RANKU-hanke: www.ymparisto.fi/ranku


Päivitetty
Tulosta Tulosta
Jaa