Tiedotteet 2014

Tiedotteet 2014

Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutukset arvioitu (Lapin ELY-keskus)

Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättynyt. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. YVA-selostus todettiin riittäväksi. Arviointiselostuksessa on myös puutteita, jotka on ELY-keskuksen lausunnossa tuotu esille osin yksityiskohtaisestikin. Selostuksen puutteet tulee korjata ja täydentää hankkeen lupavaiheiden ja jatkosuunnittelun yhteydessä.

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin Ely-keskus) on antanut ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun YVA -lain ja -asetuksen tarkoittaman yhteysviranomaisen lausunnon Kolarin kunnan alueella sijaitsevan Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Hankkeesta vastaava yhtiö on Northland Mines Oy. ELY-keskuksen lausunnossa tarkastellaan arviointiselostusta ja sen riittävyyttä. Lisäksi siinä esitetään keskeiset kohdat arviointiselostuksesta annetuista lausunnoista.

Arviointiselostuksesta on annettu yhteensä 22 lausuntoa ja 25 mielipidettä Suomesta. Lisäksi Ruotsi on antanut Espoon sopimuksen mukaisen lausunnon asiasta. Hakijan on liitettävä arviointiselostus ja yhteysviranomaisen lausunto hanketta koskeviin hakemusasiakirjoihin. Yhteysviranomaisen lausunnon yhtenä tarkoituksena on ohjata hankkeen lupakäsittelyjä ja jatkosuunnittelua.

Kokonaisuudessaan yhteysviranomaisen lausunto ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaiheet ovat nähtävillä ympäristönvaikutusten arviointia koskevilla Suomen ympäristöministeriön  Internet-sivuilla.

Arviointiselostus ja sen riittävyys

Hankkeen keskeisiä ominaisuuksia ovat kaivostoiminnan tuloksena syntyvät suuret sivukivimäärät ja rikastushiekkamäärät. Siksi on ollut erityisen tärkeää, että näiden vaikutukset ympäristölle ja niiden varastoiminen ympäristölle vaarattomalla tavalla selvitetään arviointiselostuksessa tarkoin.

Kaivostoiminnan suunnittelulle Hannukaisen alue on monin tavoin haasteellinen. Erityisesti korostuu alueen tärkeys matkailun ja virkistyskäytön osalta. Hankkeen läheisyyteen sijoittuu Ylläksen matkailukeskus. Kaivoksen hankealueen välittömässä läheisyydessä, esim. Äkäsjoen varrella, on myös paljon vapaa-ajan asuntoja ja pysyvää asutusta, joihin hankkeella on merkittäviä vaikutuksia.

Hankealue on sekä kalaston että kalastuksen kannalta erittäin arvokas. Hankealue sijoittuu Itämeren tärkeän lohijoen Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueelle. Alueella esiintyy myös taimenen paikallisia kantoja ja hankkeen vaikutusalue on uhanalaisen meritaimenen Suomen puoleinen tärkeä, lähes ainoa lisääntymisalue. Selostuksessa on alustavasti esitetty hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Lisätietoja tarvitaan kuitenkin edelleen hankkeen vaikutuksista alueen loheen, paikallisiin taimenkantoihin sekä erityisesti vaikutuksista meritaimenkantoihin.

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaivoshanke ja sen eri toteutusvaihtoehdot on ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuvattu hyvin. Hankkeen keskeiset ympäristövaikutukset samoin kuin mahdollisuudet vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia on tuotu verrattain kattavasti esiin. Hannukaisen kaivosalueella on tehty monipuoliset ympäristön nykytilaan liittyvät selvitykset, jotka antavat hyvän perustan hankkeen vaikutusten arvioinnille, toteutuksen suunnittelulle ja vaikutusten seurannalle.

Selostuksessa esiintyy puutteita matkailun, kalaston ja kalastuksen, poronhoidon, alueen virkistyskäytön ja vesistöihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten selvittämisessä, haitallisten vaikutusten ehkäisemissä ja lieventämisessä. Nämä ovat kuitenkin ELY-keskuksen käsityksen mukaan keskeisiä asioita ja tehtyjä selvityksiä näiden osalta tuleekin tarkentaa hankkeen jatkosuunnittelussa. Alueen asukkaille ja käyttäjille vaikutusten selkeä esittäminen ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot on tärkeä esittää myös jatkossa mahdollisimman havainnollisesti.

Lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että suhteellisen lyhyen kaivostoiminnan seurauksena kaivospiirin alue tulee muuttumaan monilta osin pysyvästi. ELY-keskuksen mielestä alueen jälkihoidon ja maisemoinnin suunnittelun tulee olla alusta lähtien keskeinen osa koko kaivoshankkeen suunnittelua. Kaivosyhtiön tulisikin tehdä maisemointisuunnitelma, jota tarvitaan mm. sivukivien ja rikastushiekan läjitysalueiden muotoilun ja alueen maisemavaikutusten suunnittelussa.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös Ruotsin edellyttämät selvitykset valtion rajat ylittävistä vaikutuksista. Näitä ovat mm. hankkeen yhteisvaikutukset Ruotsin kaivosten kanssa Muoniojoen vedenlaatuun, hankkeen vaikutukset loheen sekä hankkeen mahdolliset ympäristöonnettomuudet ja niiden vaikutukset.

Tornionjoki-Muonionjoki valuma-alueineen kuuluu Natura-2000 verkostoon. Natura-arviointi tehdään erillisenä asiakirjana ennen lupahakemuksia. Lapin ELY-keskus pitää tärkeänä, että Natura-arviointia tehtäessä toimitaan yhteistyössä Ruotsin viranomaisten kanssa. Lapin ELY-keskus tulee antamaan erillisen luonnonsuojelulain tarkoittaman lausunnon tehdystä Natura-arvioinnista.

Hankkeen suunnittelu ja toteutus

Hanketta suunniteltaessa ja toteutettaessa on tärkeää kiinnittää huomiota niihin seikkoihin, jotka eri viranomaiset, alueen asukkaat, mökkiläiset ja alueen muut käyttäjät sekä matkailu ym. yrittäjät ovat antamassaan palautteessa sekä pienryhmissä kokeneet tärkeiksi. Hannukaisen kaivoshanke sijoittuu alueelle, jossa on sekä pysyvää asutusta että kesämökkiasutusta. Alueella ei ole nykyisellään melua, pölyä tai tärinää aiheuttavaa toimintaa, eikä myöskään erityisen runsaasti liikennettä. Siten em. häiriötekijät ovat uusia varsin rauhallisessa ja osin erämaisessa ympäristössä. Erityisesti on syytä paneutua pölyn, räjäytysten, murskauksen, tärinän ja kuljetusten aiheuttamien häiriöiden ehkäisemiseen ja vähentämiseen.

Myös laajojen sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden ympäristövaikutuksia ja sitä, miten vesien käsittely sekä vesien johtamisen vaikutus ympäristöön ja vesistöön hankkeen eri vaiheissa hoidetaan, tulee jatkossa selvittää edelleen. Tärkeää on myös se, millaiseksi alue on tarkoitus jättää kun kaivostoiminta alueella päättyy ja miten jälkihoitotoimenpiteiden toteutus varmistetaan. Varsinkin kaivostoiminnan lopettamisen jälkeinen tehokas vesien käsittely vaatii vielä suunnittelua, kun avolouhokset ovat täyttyneet ja niistä virtaa vettä ympäristöön.

Malmissa oleva uraani on herättänyt monin tavoin huolta alueen asukkaissa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan uraanin esiintymistä ei ole riittävästi selvitetty vaan hankkeen jatkosuunnittelussa tulee kaivosyhtiön edelleen selvittää uraanin käsittely kaivostoiminnassa ja se mihin malmissa, mahdollisesti sivukivessä ja rikastushiekassa oleva uraani päätyy. ELY-keskuksen mielestä on aiheellista pyrkiä myös jatkossa jakamaan tietoa luonnon radioaktiivisista aineista, niihin liittyvistä terveys- ja ympäristöriskeistä ja toimenpiteistä haitallisten vaikutusten estämiseksi.

Tavoitteena tulee olla, että hanke toteutetaan kaikissa vaiheissa kaikilta osin niin, että haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että ns. tarpeettomat haitat estetään kokonaan. Tämä on mahdollista, jos hankkeen suunnittelun ja myöhemmin toteutuksen yhteydessä selvitetään perusteellisesti erilaisia toteuttamistapoja ja niiden vaikutuksia ja, että niistä valitaan haitattomin parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteiden mukaisesti.

Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös toiminnan aiheuttaman ympäristön pilaantumisen vaaran todennäköisyys, mahdolliset onnettomuusriskit sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen.

ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaivosyhtiö valitsee hankkeen tiedottamisessa aktiivisen ja avoimen linjan.

Kaivoshanke

Northland Resources S.A, jota Suomessa edustaa Northland Mines Oy, suunnittelee rautamalmiesiintymien hyödyntämistoimintaa Pohjois-Suomessa ja – Ruotsissa. Northlandin tavoitteena on toteuttaa Hannukaisen kaivoshanke Pohjois-Suomessa Kolarin kunnassa. Yhtiö kehittää samanaikaisesti Ruotsin puolella Pajalan kunnassa Kaunisvaaran rautakaivoshanketta, joka sisältää kolmen kaivoksen avaamisen ja rautarikasteen tuotannon. Tuotanto Tapulin avolouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla on aloitettu vuonna 2012.

Hannukaisen kaivoshanke sijaitsee Kolarin kuntakeskuksesta noin 25 km koilliseen. Kaivoshanke sisältää Hannukaisen ja Kuervitikon louhokset. Hannukaisen alueella sijaitsee kaksi vanhaa avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, jotka olivat toiminnassa vuosina 1978-1988, Louhosten malmi rikastettiin Rautuvaaran rikastamolla. Rautuvaarassa on myös vanha rikastushiekka-allas. Kuervitikon esiintymä sijaitsee noin 2,5 km Hannukaisesta pohjoiseen. Kuervitikon esiintymää ei ole louhittu aikaisemmin.

Kaivoksen eliniäksi on arvioitu 17 vuotta. Tuotanto käynnistyy Hannukaisen avolouhoksessa, jonka on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2016-2034. Kuervitikon avolouhoksen on arvioitu olevan tuotannossa vuosina 2024-2030.

YVA- menettelyssä on tarkasteltu seuraavia vaihtoehtoja:

VE0: Hanketta ei toteuteta.

VE1A: Rikastushiekka-alue (Muonion kunnan puolella) ja rikastamo sijaitsevat Hannukaisessa. Ylijäämävedet johdetaan Niesajokeen.

VE1B: Rikastushiekka-alue sijaitsee Rautuvaarassa, rikastamo Hannukaisessa. Ylijäämävedet johdetaan Niesajokeen.

VE1C: Rikastushiekka-alue sijaitsee Juvakaisenmaalla, rikastamo Hannukaisessa. Ylijäämävedet johdetaan Niesajokeen.

VE4: Rikastamo ja rikastushiekka-alue sijaitsevat Rautuvaarassa. Ylijäämävedet johdetaan Muonionjokeen.

Kaikissa vaihtoehdoissa Hannukaiseen sijoittuvat sivukivialueet, malmin murskaus, vesienhallintaan liittyvät altaat, pumppaamot ja muu infrastruktuuri, huoltorakennukset sekä sosiaali- ja toimistotilat. Vaihtoehdoissa 1A-1C rikastamo sijaitsee Hannukaisessa ja rikaste pumpataan putkea myöten Rautuvaaraan, jossa rikaste kuivataan, varastoidaan ja lastataan juniin ja rekkoihin. Vaihtoehdossa 4 rikastamo sijoitetaan Rautuvaaraan ja murskattu malmi kuljetetaan kuljetinhihnalla Hannukaisesta Rautuvaaraan. Rautuvaarassa tapahtuu VE4:ssa myös tuotteen kuivatus, varastointi ja lastaus. Riippuen vaihtoehdosta, sijoitetaan rikastushiekka-alue joko Hannukaisen (VE1A), Rautuvaaran (VE1B ja VE4) tai Juvakaisenmaan alueelle (VE1C).

Kaivoksen kokonaistuotannoksi on arvioitu 100–115 Mt malmia vuosittaisella 6–7 Mt:n tuotannolla. Tuotteena syntyy rautarikastetta (magneettirikastetta) vuodessa noin 2-2,5 milj. tn ja kulta-kuparirikastetta noin 50 000 -60 000 tonnia vuodessa. Magneettirikaste kuljetetaan junilla Rautuvaarasta Kemin, Raahen tai Kokkolan satamiin. Kupari-kulta-rikaste taas kuljetetaan autoilla mahdollisesti Jällivaaraan, Skellefteoon tai Harjavaltaan.

Sivukiviä syntyy kaivostoiminnan aikana noin 370-435 Mt ja rikastushiekkaa noin 64 Mt. Sivukivien sijoitus vaatii noin 670-700 ha:n pinta-alan ja rikastushiekan sijoitus noin 450-830 ha:n suuruisen pinta-alan.

Malmit tullaan louhimaan avolouhintana. Hannukaisen avolouhoksen pituus tulee olemaan noin 2,5 km, leveys noin 1,8 km ja syvyys noin 250-350 m. Vastaavasti Kuervitikon louhoksen pituus tulee olemaan noin 1,2 km, leveys noin 0,7 km ja syvyys noin 110 m..

Rikastamolla murskattu malmi jauhetaan hienojakoiseksi jauheeksi, jonka jälkeen se rikastetaan vaahdotuksen ja magneettisen erottelun avulla. Prosessi mahdollistaa eri mineraalien (mukaan lukien rauta, kupari ja kulta) erottamisen. Ennen kuljetusta rautarikaste ja kulta-kuparirikaste kuivataan rikastamolla. Ennen kuin Kolarin ja Rautuvaaran välistä noin 18 km:n pituista rataa voidaan käyttää kuljetuksiin, se joudutaan kunnostamaan.

Vaihtoehdoissa 1A-1C rikastusprosessin tarvitsema raakavesi otetaan kuivimpina kausina Niesajoesta. Vaihtoehdossa 4 ei ole vedenottotarvetta. Ylijäämävedet johdetaan vaihtoehdosta riippuen joko Niesajokeen tai Muonionjokeen.

Hankkeella on mahdollisesti Ruotsin puolelle aiheutuvia vaikutuksia. Hankkeeseen sovelletaan YK:n Euroopan talouskomission yleissopimusta valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus), jonka perusteella ruotsalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä ennen kaikkea niiltä osin, kun ympäristövaikutusten voidaan katsoa koskevan Ruotsia.

Lisätietoja

Lapin ELY-keskus, ylitarkastaja Sakari Murtoniemi 0295 037 441 tai ympäristönsuojeluyksikön päällikkö Tiina Kämäräinen puh. 0295 037 407


Päivitetty