Kelirikkokausi on alkamassa (Keski-Suomi, Itä-Suomi)

Kelirikkokausi on alkamassa Keski- sekä Itä-Suomessa ja kelirikosta varoittavia liikennemerkkejä pystytetään sorateiden varsille. Lauhan ja paikoin vähälumisen talven vuoksi kelirikkokauden ennustetaan alkavan normaalia aikaisemmin ja sen ennakoidaan olevan keskimääräistä vaikeamman. Kevään sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin kelirikon kestoon ja siihen, kuinka vaikea kelirikosta tulee.

Yleistä
Kevään kelirikkoennuste on laadittu syksyn ja talven sääolosuhteiden perusteella. Syksy ja talvi ovat olleet lauhoja ja osin vähä sateisia. Pakkasjaksot ovat jääneet hyvin lyhytaikaisiksi. Teillä on nyt routaa normaalitalvea vähemmän.

Kevään säällä on aina suuri merkitys kelirikon esiintymiselle. Mikäli säät ovat roudan sulamisaikana pilviset ja sateiset, sulaa routa nopeasti ja varsinkin tien pintakerros voi nopeasti liejuuntua. Tästä syystä sorateillä esiintyy alkuvaiheessa paikoin pintakelirikkoa ennen varsinaisen runkokelirikon syntymistä. Tierungot eivät sula aurinkoisilla ja varjoisilla tieosuuksilla samaan tahtiin. Kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset puolestaan pitävät kelirikon kurissa. Alueella eniten kelirikolle alttiita teitä on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, missä maaperä ja maasto-olosuhteet ovat sen syntymiselle otollisia ja sorateitä on paljon.

Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty valtakunnallisesti lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Tästä rahasta käytetään Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala) sorateiden kelirikkokorjauksiin yhteensä 6 milj. euroa ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella 2,1 milj. euroa. Rahoituksella parannetaan erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten kannalta välttämättömien sorateiden liikennöitävyyttä, ja sen kohdentamisessa on hyödynnetty laajasti sidosryhmien näkemyksiä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella kelirikon korjaustoimenpiteet ja rahoitus jakautuvat tasaisesti kolmelle vuodelle ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella ne kohdistuvat vuodelle 2018.

Lauha talvi on vaurioittanut päällysteitä
Päällystetyt tiet ovat jälleen kärsineet talven lauhoista keleistä ja se näkyy lisääntyvinä ja äkillisestikin syntyvänä reikiintymisinä. Osin jo ikääntyneet päällysteet, vesi ja lämpötilan jatkuvat muutokset nollan kahta puolta kiihdyttävät vaurioitumista. Päällysteiden jäätymis-sulamissyklejä on ollut alueella noin 60 % keskimääräistä enemmän pitkän aikavälin keskiarvoon nähden.

– Tienpäällysteissä on talven jäljiltä paljon vaurioita ja pahimmin vaurioituneilla osuuksilla joudutaan mahdollisesti alentamaan nopeusrajoituksia. Kesänopeuksiakaan ei pystyttäne palauttamaan pahiten vaurioituneilla teillä ennen kuin päällyste on kunnostettu, toteaa kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Liikenteen rajoittaminen kelirikkoisilla teillä
Jos kelirikkotilanne kehittyy sellaiseksi, että tien vaurioituminen on odotettavissa, liikennettä ryhdytään rajoittamaan asettamalla tielle suurinta sallittua ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän painoa osoittavat merkit. Yleisimmin käytetty painorajoitus on 12 tonnia.

Kelirikkoisten teiden liikenteen rajoittamisen tarkoituksena on estää teiden vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvata elintärkeiksi katsottavat kuljetukset ainakin minimitasolla. Tiet tulisi saada pidettyä sellaisessa kunnossa, että jokaiseen talouteen voidaan kulkea vähintään henkilöautolla.

Asetetut painorajoitukset eivät koske elintärkeitä kuljetuksia. Elintärkeiksi kuljetuksiksi katsotaan

• hälytys- ja tienpitoajoneuvot
• linja-autot reittiliikenteessä
• maidon, energiahuollon (säännölliset ja välttämättömät), teuraseläinten, eläinrehun, siemenviljan, polttoaineiden ja talousjätteiden kuljetukset
• kevätkylvöihin liittyvät raskaiden maatalouskoneiden siirrot
• tilakohtaiset lietelannan ajot
• kauppojen päivittäistavarakuljetukset sekä myymäläautoliikenne.
   

Myös elintärkeissä kuljetuksissa on pyrittävä pienempään kalustoon ja pienempiin kuormiin esimerkiksi kuljetusten reittien suunnittelulla. Sen sijaan esimerkiksi puutavara-, maa-aines- ja rakennustarvikekuljetuksia ei katsota elintärkeiksi kuljetuksiksi. Näitä varten ELY-keskus voi myöntää tilapäisiä maksullisia kuljetuslupia painorajoitetuille teille. Lupaa ei saa kuitenkaan automaattisesti, vaan jokaisen tapauksen käsittelyssä otetaan huomioon kuljetuksen tarpeellisuus, kuljetuksen massa ja tien sen hetkinen kunto. Lupia myöntävät aluevastaavat virka-aikana (Yhteydenotot Liikenteen asiakaspalvelun 0295 020 600 kautta).

Keväällä 2016 käynnistettiin kokeilu helpottamaan säädettävillä rengaspaineilla (CTI) varustetun raskaan kaluston liikkumista kelirikkoisilla teillä ja kokeilua on jatkettu tälle vuodelle. Säädettävillä rengaspaineilla varustetuille autoille voi hakea lupaa ajaa painorajoitetuilla teillä kelirikkoaikaan. Lupaa haetaan tiekohtaisesti kyseessä olevalta ELY-keskukselta.

Sorateiden painorajoituksia on yleensä eniten Itä-Suomessa
Valtion ylläpitämiä sorateitä Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) on yhteensä noin 7 350 km ja Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella yhteensä noin 2 430 km.

Keväällä 2016 kelirikko jäi keskimääräistä helpommaksi ja painorajoitettuja teitä alueella oli yhteensä 247 km, eniten Pohjois-Savossa. Painorajoituksia on jouduttu viime vuosina asettamaan myös syksyisin, mutta syksyn 2016 säät olivat kelirikon kannalta suotuista, eikä painorajoituksia tarvinnut alueella asettaa lainkaan.

Miten painorajoituksista päätetään?
ELY-keskus tekee päätökset ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja kunnossapidon alueurakoitsijan esitykset. Myös muille kuin kelirikon uhanalaisille teille voidaan tarvittaessa asentaa painorajoitus, esim. maa-aines- ja puutavarakuljetusten tai poikkeuksellisen vaikean kevään sään vuoksi. Rajoituksista voidaan myös luopua kokonaan, jos kevään sää on suotuisa ts. vähäsateinen, tuulinen ja aurinkoinen.

Painorajoitukset pyritään asettamaan mahdollisimman lyhyeksi aikaa. Rajoitukset poistetaan, kun roudan sulaminen on edennyt tarpeeksi syvälle ja tie on saavuttanut riittävän kantavuuden.

Kelirikon etenemistä ja ennustamista seurataan myös Percoasemalla. Asema sijaitsee Keski-Suomessa Karstulassa kantatie 77:llä. Aseman mittausjärjestelmästä saadaan reaaliaikaista tietoa tierakenteiden kosteus- ja kantavuustilasta. Asemalla mitataan tierakenteiden dielektrisyyttä, sähkönjohtokykyä ja lämpötilaa. Näiden avulla pystytään seuraamaan mm. roudan sulamispehmenemistä ja ennakoimaan kelirikon kannalta pahinta ajankohtaa sekä painorajoitustarvetta.

Lisäksi alueella on meneillään kaksi pilottia, joiden yhtenä tavoitteena on kelirikon kehittymisen ja painorajoitusten asettamistarpeen arviointi. Liikenneviraston ja Metsätehon kanssa yhteistyönä on käynnistetty metsäsektorin tiedonkeruupilotti, jossa puunkuljetusautoihin on asennettu matkapuhelimet kuvamaan ajo-olosuhteita ja mm. kelirikon kehittymistä. Pilotin tavoitteena on myös selvittää tietojen jatkojalostamista konenäön avulla. Ylä-Savossa on meneillään Liikenneviraston, ELY-keskuksen ja Valion yhteistyössä maitotie-pilotti, jossa matkapuhelimet on asennettu maidonkeruuautoihin. Tässä pilotissa tiedonkeruu perustuu kuljettajien tekemiin havaintoihin tiestöltä ja autoista lähettämiin valokuviin ja kommentteihin. Kuljettajien tekemät havainnot menevät liito-järjestelmän kautta suoraan tienhoidosta vastaavalle alueurakoitsijalle.     

Malttia ja tarkkaavaisuutta tienkäyttäjiltä
Kelirikko ilmenee tien pintaosan pehmenemisenä ja tien rungon kantavuuden heikkenemisenä. Tienpitäjä varoittaa kelirikkoisista teistä teiden alkuun asetettavilla kelirikosta varoittavilla liikennemerkeillä. Tällaisilla teillä tulisi raskasta liikennettä aina välttää. Jos jokin kuljetus on välttämätön, tulisi se tehdä yöpakkasten aikana tienpinnan ollessa jäässä ja ennen kuin kantavuuden heikkenemistä alkaa tapahtua. On toivottavaa, että tienkäyttäjät merkitsisivät teille syntyneet liikennettä vaarantavat reiät esimerkiksi risulla tai havulla ja ilmoittaisivat liikennettä vaarantavista vaurioista Tienkäyttäjän linjalle 0200-2100.
 
Lisätietoja:
ELY-keskus
Yksikön päällikkö Vesa Partanen, puh. 0295 026 750

Painorajoitukset (liikennevirasto.fi)

Painorajoituksista saa lisäksi tietoa puhelimitse Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalta 0200-2100 ja ELY-keskuksen aluevastaavilta (Liikenteen asiakaspalvelu, 0295 020 600).

Liikenneviraston kelirikkotiedote 29.3.2017