Tiedotteet 2015

Helsingin yleiskaavaluonnos kaipaa lisäselvityksiä (Uudenmaan ELY-keskus)

Strateginen yleiskaava

Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä Helsingin uusi yleiskaavaluonnos on valmisteltu uusia ratkaisuja etsien. Luovuudelle on annettu sija. Helsinki on vuonna 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jossa on vahva, nykyistä laajempi pääkeskus. Nykyiset esikaupunkikeskukset ovat keskustoja, joista löytyy urbaania kaupunkirakennetta ja –elämää sekä arjen palvelut kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä helposti saavuttaen.

Yleiskaava on strateginen. Kaavan strategista luonnetta tulisi kuitenkin selventää, sillä strategisuus edellyttää strategisia valintoja. Esimerkiksi virkistysalueiden pienentäminen on strateginen valinta, mutta tarkka korttelitehokkuus ei. Yleiskaava on laadittu yleispiirteiseksi ja väljästi tulkittavaksi. Ääritilanteessa yleiskaava voi johtaa esimerkiksi maakuntakaavan ja kulttuuriympäristön arvojen säilymisen tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen, eli kaavan vaikutuksia on vaikea ennakoida.

Mitoitus ja vaihtoehtoiset ratkaisut

Helsinki varautuu yleiskaavassa 250 000 uuteen asukkaaseen, joka on melkein puolet arvioidusta seudun kasvusta. Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä kaavasta tulisi käydä ilmi väestökehitysarvion suhde Espoon, Vantaan ja muun seudun väestökehitystavoitteisiin. Yleiskaavassa tulisi tehdä erilaisia väestökehitysvaihtoehtoja ja tarkastella eri vaihtoehtojen seurauksia kaavaratkaisuihin.

Maakuntakaava

Uudenmaan ELY-keskuksen mielestä Helsingin yleiskaavasta ei käy ilmi, mikä on ollut Uudenmaan maakuntakaavan asema kaavaa laadittaessa. Esimerkiksi keskusta-alueiden laajuus ja kaupan määräysten puuttuminen eivät riittävästi ota huomioon maakuntakaavan ratkaisua. Kokonaisuudessaan yleiskaavan vaikutusten arviointeja - erityisesti seudullista näkökulmaa - on täydennettävä.

Kaupunkibulevardit

Bulevardit muuttaisivat koko seudun liikennejärjestelmää. Joukkoliikennetarjontaa pitäisi lisätä huomattavasti nykyisestä. Vaikutusten selvittäminen on kuitenkin vielä niin alkuvaiheessa, ettei vaikutuksia voi arvioida luotettavasti. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään moottoritiemäisten sisääntuloväylien muuttamista katumaisiksi kaupunkibulevardeiksi ja niiden varsille on suunniteltu kantakaupunkimaista rakentamista. Kaupunkibulevardit olisivat 2+2-kaistaisia katuja, joilla nopeusrajoitus olisi 50 km/h. Kaduilla olisi myös raitiotiekaistat sekä kävely- ja pyöräilykaistat. Suunnitelmassa muutettaisiin kaupunkibulevardeiksi kaikki Kehä I:n sisäpuolella olevat säteittäiset pääväylät: Turunväylä, Hämeenlinnanväylä, Lahdenväylä, Tuusulanväylä ja Länsiväylä. Vihdintie ja Itäväylä on osoitettu bulevardeiksi myös Kehä I:n ulkopuolella.

Yleiskaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon, että bulevardeiksi osoitetut katujaksot ovat pääosin valtion hallinnoimia maanteitä. Helsingin kaupunki ei siksi voi yksipuolisesti päättää niiden muuttamisesta bulevardeiksi. Tehtyjen selvitysten perusteella Uudenmaan ELY-keskus ei tienpitäjänä voi hyväksyä kaupunkibulevardien toteuttamista. ELY-keskuksen mielestä yleiskaavaluonnoksen pohjaksi on laadittava selvitys, jossa tarkastellaan, miten kaupunkibulevardit vaikuttaisivat seudulliseen liikennejärjestelmään: niiden vaikutus kohdentuisi paljon Helsingin kaupungin aluetta laajemmalle alueelle. Selvityksen laadintaan on osallistuttava Helsingin kaupungin lisäksi ainakin HSL, seudun kunnat, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto.

Ilmanlaatu ja viheralueet

Yleiskaavan arvioinnin perusteella jää avoimeksi, miten bulevardien varsille rakentuvalle maankäytölle pystytään varmistamaan riittävä ilmanlaatu. Kaupunkibulevardien välityskyky olisi nykyistä ratkaisua alhaisempi, mikä lisäisi ruuhkautumista ja aiheuttaisi ilmanlaatuun liittyviä ongelmia.

Viher- ja virkistysverkon säilyminen riittävän laajana pitäisi varmistaa. Kaavassa osoitettu rakentamisalueiden laajentaminen vähentäisi viheralueiden pinta-alaa, aiheuttaisi viheralueiden pirstaloitumista ja heikentäisi ekologisen verkoston toimivuutta. ELY-keskuksen mielestä viheralueille osoitettua uutta rakentamista pitää vähentää.

Meluvaikutusten arviointi puuttuu vaikutusten arvioinnista kokonaan, samoin väylien kaupunkibulevardeiksi muuttamisen investointi- ja ylläpitokustannukset ovat selvittämättä.

Lisätietoja:
Brita Dahlqvist-Solin, 0295 021 379