Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- ELY-keskus
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Usein kysytyt kysymykset
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Usein kysytyt kysymykset
-
Onko järvilohi uhanalainen?
Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen.
-
Miksi järvilohi on äärimmäisen uhanalainen?
Järvilohi on äärimmäisen uhanalainen, sillä voimalaitosrakentaminen, jokien uittoperkaukset ja kalastaminen ovat romahduttaneet järvilohikannan.
-
Missä vesistöissä järvilohta elää?
Järvilohia elää Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Järvilohi on vaelluskala, eli se voi vaeltaa vesistöissä satoja kilometrejä. Luonnossa syntyneitä järvilohia on enää vähän, minkä vuoksi järvilohikannan säilyttämiseksi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöihin istutetaan järvilohia. Osalta istutetuista järvilohista leikataan rasvaevä. (Rasvaevättömiä järvilohia koskee eri kalastusrajoitukset kuin rasvaevällisiä järvilohia.) Rasvaeväleikattuja järvilohia on istutettu myös muihin vesistöihin.
-
Saako järvilohen ottaa? Mikä on lohen alamitta?
Rasvaevällistä järvilohta ei saa ottaa saaliiksi Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Rasvaeväleikattu järvilohi on rauhoitettu 1.6.–31.8. keskeisillä vaellusreiteillä Pielisellä ja Saimaalla. Rauhoitusajan ulkopuolella vapaa-ajankalastuksessa Vuoksen vesistöalueella on sallittua enintään yksi rasvaeväleikattu järvilohi kalastajaa ja vuorokautta kohti. Järvilohen alin pyyntimitta on 60 cm.
-
Miten erottaa lohen ja taimenen? Mistä tunnistaa lohen?
Lohen ja taimenen tunnistettavin ero on pilkutuksessa: järvilohella on pilkkuja lähinnä hartioissa ja korkeintaan etuosassa kylkiviivan yläpuolella, taimenella pilkkuja on yleisesti kylkiviivan molemmin puolin. Eroavaisuuksia on myös suussa ja pyrstössä. Järvilohen suun takareuna on silmän tasossa, taimenella suun takareuna ohittaa silmän. Järvilohen pyrstön tyvi on kapea ja pyrstöevä alkaa jyrkästi, taimenen pyrstö on leveä ja pyrstöevä alkaa loivasti.
-
Onko järvessä lohta?
Järvilohia on järvissä. Järvilohia elää Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä. Järvilohi on vaelluskala, joten se voi vaeltaa satoja kilometrejä vesistöissä. Lisäksi järvilohia on niissä vesistöissä, joihin sitä istutetaan.
-
Milloin lohta saa kalastaa? Saako järvilohta kalastaa?
Rasvaevällistä järvilohta ei saa kalastaa milloinkaan, sillä se on rauhoitettu. Rasvaeväleikattua järvilohta saa kalastaa Vuoksen ja Hiitolanjoen vesistöissä lukuun ottamatta 1.6–31.8 välistä aikaa. Joessa järvilohi (myös rasvaeväleikattu) on rauhoitettu 1.8–30.11.
-
Mitä lohi syö?
Lohi syö järvissä ja merellä pääasiassa kuoretta, muikkua, silakkaa ja piikkikaloja. Poikaset syövät joessa pääasiassa erilaisia selkärangattomia.
-
Mistä tunnistaa rasvaevän?
Rasvaevä on selkäevän ja pyrstön välissä oleva pienikokoinen evä. Useimmilta istutetuista taimenista ja lohista rasvaevä poistetaan.
-
Onko kirjolohi lohikala?
Kirjolohi on ruokakalaksi viljeltävä lohikala, joita istutetaan vähäisiä määriä Suomen vesistöihin.
Päivitetty: 16.06.2022