Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Saramojoen jokireitti vapaaksi Louhikosken voimalaitos purkamalla
Kuva: Voimalaitoksen ohella vaelluskalojen nousuesteen muodostama säännöstelypato toimimattomine kalateineen purettiin kokonaisuudessaan. Kuvaaja Timo Turunen.
Tausta
Pohjois-Karjalan Sähkö Oy teki merkittävän valinnan päättämällä purkaa toimivan vesivoimalaitoksensa Nurmeksen Saramojoen Louhikoskelta ilman vaatimusta energiamenetyksen korvaamisesta. Vaellusesteen poistaminen mahdollisti valtakunnan mittakaavassakin ainutlaatuisella tavalla laajan jokivesistön vapauttamisen vaelluskaloille ja loi edellytyksiä luontomatkailun ja virkistyskäytön kehittämiselle.
Saramojoki on kolmanneksi suurin Pieliseen, Suomen neljänneksi suurimpaan järveen laskevista joista. Sen latvat sijaitsevat Pohjois-Karjalan ja Kainuun raja-alueiden vaaroilla. Jokireitistöllä on pituutta yhteensä noin 120 kilometriä. Latvavesistöjen ja Pielisen välinen korkeusero on noin 115 m, joten jokireitillä on runsaasti koski- ja virta-alueita.
Pielinen ja siihen laskevat virtavedet ovat erittäin uhanalaisen Vuoksen järvitaimenen tärkeää elinaluetta. Saramojoki sivuhaaroineen tulee vapaana laajentamaan vaeltavan järvitaimenkannan lisääntymis- ja elinaluetta merkittävästi. Toki hanke hyödyttää taimenen lisäksi myös muita lajeja ja vesieliöitä. Vesireitin olosuhteita tullaan parantamaan kalataloudellisin kunnostuksin.
Louhikosken voimalaitoksen teho oli 0,5 megawattia ja se tuotti sähköä noin kaksi miljoonaa kilowattituntia vuodessa. Voimalaitoksen putouskorkeus oli noin 11 metriä. Hankkeen toteutus edellytti laitoksen vesitalousluvan lakkauttamisen (rauettamisen). Hankkeesta aiheutui vesivoimayhtiölle suoria sähköntuotannon menetyksiä sekä vesitalouslupaan sisältyvien tuotanto-odotusten menetyksiä, jotka huomioitiin osana hankkeen kokonaiskustannuksia.
Louhikosken voimalaitoksen purkutyöt aloitettiin kesällä 2021 ja saatiin päätökseen samana syksynä. Samassa yhteydessä tehtiin myös kalataloudellisia kunnostuksia. Alueelle on suunniteltu seurantoja, joilla arvioidaan taimenen vaelluskäyttäytymistä nousuesteen poistokohdassa ja kunnostetun jokiuoman soveltuvuutta taimenen kutu- ja poikastuotantoon.
Purkuhankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä 1,73 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli noin 27 %. Hankkeen toteuttaminen edellytti vähintään valtion rahoitusosuutta vastaavan omarahoituspanostuksen, joka saatiin koottua usealta taholta. Louhikosken voimalaitoksen purkaminen oli NOUSU-ohjelman ensimmäinen rahoitusta saava purkuhanke. Valtion rahoitus ohjautui Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta, joka aktiivisesti osallistui hankkeen valmistelutyöhön.
Lue lisää
Päivitetty: 30.06.2022