Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- Etusivu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen elinkierto

- Etusivu
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Järvitaimenen elinkierto
-
Järvitaimen lisääntyy myös puroissa
Järvitaimen kutee virtavesien sorapohjille syys-marraskuussa. Poikaset kuoriutuvat seuraavana keväänä ja viettävät synnyinjoessaan seuraavat 2-5 vuotta. Järvitaimen ei tarvitse yhtä vuolasvirtaisia koskialueita kuin järvilohi, vaan lisääntyminen onnistuu myös pienissä, hidasvirtaisissa joissa.
-
Jokivaihe päättyy noin 18 - 25 cm pituisena
Jokivaihe päättyy noin 18 - 25 cm pituisena, jolloin taimenet parveutuvat ja vaeltavat järvialueille syönnöstämään. Vaelluspoikasia kutsutaan smolteiksi. Osa jokivaiheen poikasista ei vaella lainkaan, vaan viettää koko elämänsä jokialueella. Näitä pienikokoisiksi jääviä yksilöitä kutsutaan purotaimeniksi, eli tammukoiksi.
-
Taimen on lohta paikallisempi
Taimen on sukulaislajiaan lohta paikallisempi kala. Merkityistä kaloista valtaosa saadaan sadan kilometrin säteellä istutuspaikastaan. Järvilohesta poiketen, järvitaimenet nousevat myös kesäisin koskialueille syönnöstämään saaliskalojen perässä.
-
Taimenen sukukypsyys
Sukukypsyyden taimenet saavuttavat 2-5 järvivuoden jälkeen, jolloin kalat vaeltavat takaisin synnyinjokiinsa lisääntymään. Monet järvitaimenen luontaisista lisääntymisalueista ovat tuhoutuneet mm. vesirakentamisen johdosta, mutta lisääntymiseen soveltuvia alueita on vielä jäljellä.
Kuva Lieksanjoen emokalanpyynneistä saaliiksi saatu järvitaimennaaras