Järvitaimenen avainalueet

Monet järvitaimenen luontaisista lisääntymisalueista Itä-Suomessa ovat tuhoutuneet. Luontainen lisääntyminen Vuoksen alueella on nykyisin hyvin vähäistä. Useita patoamattomia lisääntymiseen soveltuvia alueita on kuitenkin vielä jäljellä. Taimenelle on myös kunnostettu merkittäviä lisääntymis- ja poikastuotantoalueita.

Korpijärven reitti - Partakoski

Savitaipaleen kunnan ja Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevan Kuolimojärven vedet purkautuvat Kärnän- ja Partakosken kautta Saimaaseen. Pääosa vesistä purkautuu Partakosken reitin kautta. Pudotuskorkeutta Kuolimon ja Saimaan välillä on noin 1,3 metriä. Alue on taimenen tärkeimpiä lisääntymisalueita eteläisellä Saimaalla.

Partakosken reitti koostuu neljästä erillisestä koskesta. Reitin yläosassa Ahvensaaren molemmilta puolilta kiertävät Ahven-ja Siikakoski, joiden alapuolella lyhyen suvanto-osuuden jälkeen on vuolasvirtainen Saunakoski. Varsinainen Partakoski, joka sijaitsee hieman yli 100 metriä Saunakoskesta alavirtaan, laskee suoraan Saimaaseen. Koko koskialueen pituus suvantoineen on noin 800 metriä ja koskien yhteispinta-ala on noin 0,9 hehtaaria.

Kuolimosta Saimaaseen virtaavan Partakosken läheisyydessä sijaitsee myös Kärnänkoski, joka on myös järvitaimenen luontaisia lisääntymisalueita. Kärnänkosken reitillä varsinaisen Kärnänkosken lisäksi poikastuotantoon soveltunee lyhyt nivamainen alue noin 400 metriä Kärnänkoskesta ylävirtaan. Koskialuetta on yhteensä noin 0,1 hehtaaria.

 Heinäveden reitti

Heinäveden reitin koskialueet ovat tärkeimpiä järvitaimenen lisääntymisalueita Saimaalla. Koskialueita on kunnostettu useaan otteeseen ja poikastiheyksien kasvun perusteella kunnostukset ovat onnistuneet hyvin. Koskien ja virta-alueiden pinta-alaksi on arvioitu Kermankoskessa, Pilpassa, Vihovuonteessa ja Karvionkoskessa yhteensä 6‒10,5 ha, josta taimenenpoikastuotantoalueiden on arvioitu olevan noin puolet. Selvitystyö Palokin alueen virtavesien palauttamiseksi taimenen lisääntymisalueiksi on käynnissä, mutta se vaatii huomattavasti taloudellisia ja muita resursseja.

Kermankoskien taimenkanta on koko Vuoksen vesistöalueen arvokkain jatkuvan luontaisen lisääntymisen ansiosta. Kutukaloja, kutupesiä ja jokipoikasia havaitaan vuosittain. Kerman taimenet ovat muihin Vuoksen alueella tunnettuihin kantoihin verrattuna suurikasvuisempia (5-8kg) ja siten myös kalataloudellisesti tuottoisia. Vaellustaipumus molempiin suuntiin suuren vesistöreitin keskellä tekee tästä taimenkannasta erityisen käyttökelpoisen myös muualla Vuoksen reittivesistössä.

Hiljattain valmistuneet DNA-analyysit osoittavat Kerman reitin taimenen omaksi kannakseen. Tämän seurauksena on varauduttava tarkentamaan istutustoimintaa ja emokalaviljelyä Kerman reitin taimenkannan säilyttämiseksi perinnöllisesti omana kantanaan.

Joroisvirran reitti

Joroisvirran reitillä ei todennäköisesti ole jäljellä alkuperäistä omaa taimenkantaa, vaan kalat ovat peräisin istutuksista lähinnä ”Vuoksen yleiskannasta”. Järvitaimenkannan elvyttämisessä käytetään mäti-ja pienpoikasten istutuksilla. Arvioitu poikastuotanto on pieni, mutta taimenen tiedetään lisääntyvän reitillä vähälukuisena. Taimenkannan vahvistaminen on tärkeää koko reitillä.

Taimenen luonnonvaraisesta lisääntymisestä on sähkökoekalastusten perusteella havaintoja Liunan voimalaitoksen alapuolisissa koskissa, Huutokoskessa ja Suihkolanjoessa. Taimen ei nykyisin pääse ohittamaan Liunan voimalaitospatoa, joten Huutokosken ja Suihkolanjoen kannat ovat joko paikallisia tai käyttävät esim. Sysmää syönnösalueenaan. Reitiltä on havaintoja myös kookkaammista kaloista.

Sysmän ja Maaveden välissä on Kiekan voimalaitospato, joka estää kalan kulun Sysmäjärvestä Maaveteen ja sen yläpuolisiin virtavesiin. Kiekan voimalapadon yläpuolella on useita pienempiä vesireittejä, jotka soveltuvat taimenen elinympäristöiksi ja joiden kunnostuksilla voidaan lisätä taimenen lisääntymismahdollisuuksia. Joroisvirran reitin poikastuotantoalat ovat ilman Kiekan voimalaitoksen yläpuolisia alueita 2,5 ha.

Pielisjoki

Suuri osa Pielisjoen lisääntymisalueista katosi voimalaitosten rakentamisen yhteydessä. Samalla estyi pääsy Ala-Koitajoelle ja pienempiin Pielisjoen sivuhaaroihin, joissa taimen todennäköisesti myös lisääntyi.

Pielisjoen ainoat lisääntymiseen soveltuvat alueet löytyvät Joensuun kaupungin koskilta sekä Kuurnan voimalaitoksen yhteydessä olevasta Laurinvirran kutu- ja poikastuotantoalueelta.

Lieksanjoki - Pielinen

Lieksanjoesta löytyy laajimmat järvitaimenen poikastuotantoalueet Pieliseen laskevista joista. Lieksanjoki-Pielinen kokonaisuus on Kerman reitin ohella tärkein alue Vuoksen järvitaimenkannan hoidossa.

Lieksanjoki on kuitenkin padottu, ja poikastuotantoalueet sijaitsevat  nousuesteiden takana. Elinympäristökunnostuksia on tehty Naarajoella Naara- ja Käpykoskien ja Saarikosken lisäksi myös Ruunaan koskialueilla. Nykytilassa arvioitu poikastuotantoalue on noin 6 ha. Taimenen lisääntymisalueita pystytään laajentamaan edelleen.

Lieksanjoen emokalapyynnissä saadaan vuosittain merkittäviä määriä järvilohia ja taimenia. Pielisen järvialueen kalastusta on rajoitettu melko voimakkaasti, jotta useampi kala selviäisi lisääntymisikään asti. Emokalanpyynnissä saatuja kaloja on siirretty patojen yli koskialueille lisääntymään. Lieksanjoella alavaelluksen turvaamiseksi on rakennettu smolttien kiinniottolaiten Pankakosken voimalaitoksen yhteyteen.

Lieksanjoessa esiintyy todennäköisesti myös paikallisia taimenkantoja ja todennäköisesti myös kookkaampi Pankajärvelle vaeltava järvitaimenkanta.

 

Pielisen järvitaimen lisääntyy luontaisesti vähäisissä määrin Lieksanjoen vanhassa uomassa.

Muut alueet

Edellä mainittujen jokialueiden lisäksi Saimaalta ja Pieliseltä löytyy lukuisia pienempiä jokia, joissa järvitaimen lisääntyy. Tällaisia ovat mm. Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevat Oravanreitin ja Tuusjärvenreitin kosket sekä Kuolimoon laskeva Korpijärven reitti.

Pieliseen laskevia järvitaimenen lisääntymisalueita ovat mm. Juuanjoki, Saramojoki, Herajoki, Ulkkajoki (Lieksanjoen sivuhaara), ja Hanhijoki (Lieksanjoen sivuhaara).