Saimaan uhanalaiset lohikalat

Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta

Saimaan uhanalaiset lohikalat, logo

Saimaan järvilohen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueet sekä reitin kalatalousalueet

Kalatalousalueet pohjoisesta etelään: 1. Pielisen-Karjala 2. Orivesi 3. Heinävedenreitti 4. Haukivesi 5. Pihlajavesi 6. Mikkeli-Luonteri 7. Puumala 8. Eteläinen Saimaa

Kartta suurenee klikkaamalla.

Kartta: Mikko Pyykönen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2021.

Järvilohen tulosmittaristo

Järvilohen säilyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen on aikaa vievä ja monitahoinen tehtävä. Toimintakenttä on alueellisesti erittäin suuri ja monimuotoinen kattaen padottuja jokivesiä ja suuria järvialtaita Pielisestä koko Saimaan alueelle ulottuviin järviketjuihin. Myös eri toimijoiden verkosto on laaja ja monipuolinen.

Selkeämpi kokonaiskuva järvilohen tilanteesta

Järvilohen tulosmittariston avulla pyritään selventämään eri toimenpiteiden tuloksellisuutta ja luomaan entistä selkeämpi kokonaiskuva järvilohen tilanteesta ja elvytyshankkeiden tuloksista niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Saavutettuja tuloksia ja niissä edistymistä peilataan ennalta asetettuihin tavoitetasoihin, joilla järvilohikannan säilyminen ja luontainen elinkierto voidaan saavuttaa. ELY-keskus kokoaa tiedot mittareihin useilta eri toimijatahoilta.

Tarkastelussa Lieksanjoki-Pielinen sekä Ala-Koitajoki-Pielisjoki-Saimaan alue

Alueellisesti tarkastelu tehdään samoilla kriteereillä sekä Lieksanjoki-Pielinen että Ala-Koitajoki-Pielisjoki-Saimaa alueille. Ensimmäiseksi julkaistaan emokalapyynnin sekä kannanhoidollisten (rasvaevällisten) istutusten tuloksia. Istukasmäärien kaavioissa on eriteltynä myös rasvaeväleikatut istukkaat kokonaismäärien havainnollistamiseksi. Mittaristo tulee myöhemmin päivittymään uusilla osioilla, esim. kunnostettujen kutu- ja poikastuotantoalueiden pinta-alatiedoilla sekä näiden alueiden poikastiheyksien kokonaismäärillä.

Nuolet ilmaisevat mittarin muutoksen edellisvuoteen

Eri mittareiden positiivinen kehitys tai tulosparannus edellisen vuoden tulokseen verrattuna merkitään ylöspäin osoittavalla nuolella (▲), samalla tasolla oleva tulos kaksisuuntaisella nuolella () ja edeltävää vuotta heikompi tulos alaspäin osoittavalla nuolella (▼).

Emokalapyynnissä saadut järvilohet 2000 - 2023

Järvilohen kannanhoidolliset istutukset 2010 - 2023

  • vuosi	2- ja 3-vuotiaat kannanhoidolliset (rasvaevälliset)	2- ja 3-vuotiaat rasvaeväleikatut (rel) 2010	 106 964 	 -    2011	 70 377 	 5 004  2012	 55 195 	 11 834  2013	 60 139 	 8 917  2014	 97 508 	 9 882  2015	 84 494 	 12 089  2016	 99 285 	 26 404  2017	 85 826 	 19 698  2018	 35 983 	 4 605  2019	 39 507 	 6 250  2020	 104 455 	 8 509  2021	 28 042 	 15 346  2022	 27 978 	 44 367  2023	 35 052 	 12 475

  • vuosi	2- ja 3-vuotiaat kannanhoidolliset (rasvaevälliset)	2- ja 3-vuotiaat rasvaeväleikatut (rel) 2010	 9 466 	 -    2011	 9 447 	 -    2012	 8 396 	 -    2013	 6 121 	 -    2014	 17 996 	 4 493  2015	 11 971 	 869  2016	 20 846 	 5 733  2017	 15 384 	 5 363  2018	 5 374 	 6 437  2019	 2 000 	 1 728  2020	 19 539 	 3 850  2021	 31 230 	 3 867  2022	 6 446 	 7 811  2023	 13 658 	 4 334

Päivitetty: 09.01.2024