Saimaan uhanalaiset lohikalat

Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta

Saimaan uhanalaiset lohikalat, logo

Saimaan järvilohen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueet sekä reitin kalatalousalueet

Kalatalousalueet pohjoisesta etelään: 1. Pielisen-Karjala 2. Orivesi 3. Heinävedenreitti 4. Haukivesi 5. Pihlajavesi 6. Mikkeli-Luonteri 7. Puumala 8. Eteläinen Saimaa

Kartta suurenee klikkaamalla.

Kartta: Mikko Pyykönen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2021.

Järvilohen tulosmittaristo

Järvilohen säilyttäminen ja luontaisen elinkierron palauttaminen on aikaa vievä ja monitahoinen tehtävä. Toimintakenttä on alueellisesti erittäin suuri ja monimuotoinen kattaen padottuja jokivesiä ja suuria järvialtaita Pielisestä koko Saimaan alueelle ulottuviin järviketjuihin. Myös eri toimijoiden verkosto on laaja ja monipuolinen.

Selkeämpi kokonaiskuva järvilohen tilanteesta

Järvilohen tulosmittariston avulla pyritään selventämään eri toimenpiteiden tuloksellisuutta ja luomaan entistä selkeämpi kokonaiskuva järvilohen tilanteesta ja elvytyshankkeiden tuloksista niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Saavutettuja tuloksia ja niissä edistymistä peilataan ennalta asetettuihin tavoitetasoihin, joilla järvilohikannan säilyminen ja luontainen elinkierto voidaan saavuttaa. ELY-keskus kokoaa tiedot mittareihin useilta eri toimijatahoilta.

Tarkastelussa Lieksanjoki-Pielinen sekä Ala-Koitajoki-Pielisjoki-Saimaan alue

Alueellisesti tarkastelu tehdään samoilla kriteereillä sekä Lieksanjoki-Pielinen että Ala-Koitajoki-Pielisjoki-Saimaa alueille. Ensimmäiseksi julkaistiin emokalapyynnin sekä kannanhoidollisten (rasvaevällisten) istutusten tuloksia. Istukasmäärien kaavioissa on eriteltynä myös rasvaeväleikatut istukkaat kokonaismäärien havainnollistamiseksi.

Mittaristo on päivittynyt uusilla osioilla, esim. kunnostettujen kutu- ja poikastuotantoalueiden pinta-alatiedoilla sekä näiden alueiden jokipoikastiheyksien keskiarvoilla. Jokipoikastiheyteen vaikuttaa molemmilla hoitoalueilla edellisenä syksynä ylisiirrettyjen emojen määrä, koska lohilla ei ole vapaata nousumahdollisuutta lisääntymisalueille. Lisäksi olosuhteet tuottavat huomattavaa vuosittaista vaihtelua kalastettavuuteen ja poikasten pyydettävyyteen eri paikkojen välillä ja sisällä, eli koekalastuksen toteutettavuuteen ja saatuihin tuloksiin vaikuttavat siis myös ympäristötekijät, kuten virtaama ja kesäkauden veden lämpötilat.

Nuolet ilmaisevat mittarin muutoksen edellisvuoteen

Eri mittareiden positiivinen kehitys tai tulosparannus edellisen vuoden tulokseen verrattuna merkitään ylöspäin osoittavalla nuolella (▲), samalla tasolla oleva tulos kaksisuuntaisella nuolella () ja edeltävää vuotta heikompi tulos alaspäin osoittavalla nuolella (▼).

Emokalapyynnissä saadut järvilohet 2000 - 2024

Järvilohen kannanhoidolliset istutukset 2010 - 2024

Järvilohen potentiaaliset poikastuotantopinta-alat vuodesta 2024 alkaen

Järvilohen jokipoikastiheydet vuodesta 2024 alkaen

Päivitetty: 03.02.2025