Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- ELY-keskus
- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Kestävä kalastus
- Kaupallinen kalastus

- Saimaan uhanalaiset lohikalat
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Kaupallinen kalastus, ns. ammattikalastus
Kaupallisella kalastuksella, ns. ammattikalastuksella on olennainen rooli kalavarojemme hyödyntämisessä. Kotimaisten kalavarantojen hyödyntäminen on järkevää ja kestävän kehityksen mukaista.
Järvilohi, järvitaimen, nieriä tai harjus eivät ole ammattikalastajille taloudellisesti merkittäviä kalalajeja. Edellä mainittuja lohikaloja saadaan muun pyynnin ohessa pääsääntöisesti sivusaaliina.
Kuten kaikessa kalastuksessa tulee myös kaupallisessa kalastuksessa pyrkiä mahdollisimman valikoivaan pyyntiin. Erilaisilla teknisillä ratkaisuilla voidaan sivusaalin määrää vähentää.
Troolipyynnin vaikutuksista järvilohi- ja taimenkantoihin on olemassa hyvin erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä. On selvää, että trooliin joutuu toisinaan muitakin kaloja kuin sisävesillä yleisimmin pyynnin kohteena olevaa muikkua.
Oikein toimittaessa on sivusaalis mahdollista vapauttaa hyväkuntoisena. Kuitenkin jo pelkästään kalastajan työn helpottamiseksi olisi järkevää, jos vapautettaviksi tarkoitettuja kaloja ei joutuisi trooliin laisinkaan. Tämä edistäisi myös troolipyynnin hyväksyntää eri intressiryhmien keskuudessa sekä troolipyynnin imagoa kestävän kehityksen mukaisena pyyntimuotona.
Troolissa on mahdollista käyttää niin sanottua lajittelusäleikköä, jonka avulla esimerkiksi taimenien ja järvilohien joutumista trooliin voidaan vähentää tai estää lähes täysin. Tietyissä osissa Saimaata troolin pintaveto (0-3 metriä) 10 metriä syvemmillä selkäalueilla on kielletty lohikalakantojen suojelemiseksi järvilohen hoito-ohjelman mukaisesti. Lajittelusäleiköllä varustetulla troolilla pintapyynti olisi mahdollista sallia tulevaisuudessa. Lajittelusäleikköön liittyviä mahdollisuuksia on selvitty mm. projektien avulla.
Kaupallisessa kalastuksessa käytetään myös monia passiivisia pyydyksiä kuten verkkoja ja rysiä. Rysäpyynti on valikoivaa kalastusta parhaimmillaan. On toivottavaa, että ammattimaista rysäpyyntiä voitaisiin kehittää siten, että siitä tulisi taloudellisesti kannattava vaihtoehto esimerkiksi kuhan verkkopyynnille. Saimaan alueella on kehitetty myös norppaturvallisia rysiä kaupallisten kalastajien käyttöön.
Lähteet
Valkonen N. & Laakkonen M. 2011. Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen
Päivitetty: 26.10.2021