Saimaan uhanalaiset lohikalat, logo

Saimaan järvilohen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueet sekä reitin kalatalousalueet

Kalatalousalueet pohjoisesta etelään: 1. Pielisen-Karjala 2. Orivesi 3. Heinävedenreitti 4. Haukivesi 5. Pihlajavesi 6. Mikkeli-Luonteri 7. Puumala 8. Eteläinen Saimaa

Kartta suurenee klikkaamalla.

Kartta: Mikko Pyykönen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2021.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Pelastetaan järvilohi -sivusto

Tutustu kampanja-sivuihin klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Pääset sivuille myös tästä: pelastetaanjarvilohi.fi

Saimaan uhanalaiset lohikalat

Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita lohikalalajeja. Lajien kannat ovat vaarantuneet monien tekijöiden seurauksena. Tältä sivustolta löydät lisätietoja Saimaan uhanalaisten lohikalalajien biologiasta, kantojen tämänhetkisestä tilasta sekä suurimmista uhkatekijöistä lajien tulevaisuuden kannalta.

Uhanalaisten kalalajien kalastusta rajoittavat muiden kalastusta koskevien säännösten lisäksi kalalajikohtaiset rauhoitusaikoja, pyyntimittoja ja kalastuskiintiöitä koskevat säännökset.

Saimaan uhanalaiset lohikalat, yleisesite (pdf)

Lainsäädäntö suojaa

Kalastuslaissa (379/2015) kiinnitetään erityistä huomiota vaellukalojen elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin sekä kalakantojen kestävän käytön edistämiseen. Kalastuslain nojalla on säädetty useille lajeille mm. rauhoituksia ja alimpia pyyntimittoja, sekä muita kalastusrajoituksia Saimaan vesistöalueelle. Lisäksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä käyttö ja tuotto sekä biologinen monimuotoisuus.

Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt asetuksellaan (614/2019) kalastuslain (379/2015) 119 §:n 1 momentissa mainittujen lajien määritetyt yksiköt ja niiden arvot, jotka tuomitaan menettämään valtiolle (ns. menettämisseuraamus).

Kalastuksen säätely ja istutukset

Kantojen hoitoa ohjataan ja totetaan myös kalastuksen säätelyn avulla. Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten ylläpitämästä kalastusrajoituspalvelusta löydät mm. ne vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja -asetuksen sekä ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Karttapalvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, kalastusrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Istutustietoja pääset ilmoittamaan ja hakemaan Sähi-sovelluksen kautta. Molemmat palvelut löytyvät MMM:n Kalastuksen sähköisistä asiointipalveluista.

Kalastuksen sähköiset asiointipalvelut (mmm.fi)

Saimaalla kielletään pinta- ja välivesiverkkoja vaelluskalojen suojelemiseksi

Saimaalla kielletään pinta- ja välivesiverkkoja vaelluskalojen suojelemiseksi

Saimaalla kielletään kohojen avulla pintaan tai väliveteen laskettavat verkot, muikkuverkkoja lukuun ottamatta. Rajoitus tulee voimaan 1.3.2024 ja koskee Heinävedenreitin, Haukiveden, Puumalan ja Mikkeli-Luonteri kalatalousalueiden vesiä. Pihlajaveden kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaisia rajoituksia asetetaan voimaan myöhemmin, koska suunnitelma on vasta hyväksymisvaiheessa. Yöveden ja Suur-Saimaan välisessä Hampunsalmessa kielletään verkkokalastus ympärivuotisesti vaelluskalojen suojelemiseksi. Vaelluskapeikkojen ja lisääntymisalueiden rajoituksista sekä Saimaannieriän suojelemiseksi asetettavista rajoituksista tiedotetaan myöhemmin keväällä.  

Rajoitukset perustuvat kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmiin ja niistä annettuihin lausuntoihin. Päätöksissä on otettu huomioon Saimaan järvilohen ja taimenen erittäin heikko tilanne, minkä vuoksi kalastuksen sivusaaliskuolleisuuden vähentäminen on nyt erityisen tärkeää.

Pohjoisemmalla Saimaalla, etenkin Oriveden, Pyhäselän ja Pielisen alueella on asetettu jo edellisen lainsäädännön aikaan merkittäviä kalastusrajoituksia järvilohen ja taimenen hyväksi. Vaellusreitille asetettiin lukuisia, esimerkiksi vuonna 2011 julkaistussa Saimaan järvilohen hoito-ohjelmassa esitettyjä, toimenpiteitä, joista moni on siirtynyt suoraan nyt voimassa olevaan kalastuslakiin turvaamaan näitä uhanalaisia lohikaloja. Myös uusien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien mukaiset alueelliset kalastuksen säätelytoimenpiteet ovat olleet näillä alueilla jo voimassa muutaman vuoden.

Viranomaisten asettamat kalastusrajoitukset näkyvät maa- ja metsätalousministeriön kalastusrajoitus.fi –palvelussa.

Lue lisää

Saimaalla kielletään pinta- ja välivesiverkkoja vaelluskalojen suojelemiseksi (Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote 14.2.2023, sttinfo.fi)

Lajikohtaiset toimenpiteet

Lajikohtaisia, varsin yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia ja niiden vaihtoehtoja, on kirjattuna lajikohtaisiin hoito-ohjelmiin. Osa ohjelmista on maa- ja metsätalousministeriön vahvistama kalastuslain (379/2015) 34 §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen kalavarojen hoitosuunnitelma (MMM:n päätös 26.2.2020, 1719/04.02.00/2019).

Järvilohi

Järvitaimen

Saimaannieriä

Harjus

Näin erotat eväleikatun lohikalan

Kuva: vasemmalla rasvaevällinen ja oikealla rasvaeväleikattu järvilohi.