Saimaan järvilohen lisääntymis-, vaellus- ja syönnösalueet sekä reitin kalatalousalueet

Kartta suurenee klikkaamalla.

Kartta: Mikko Pyykönen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 2021.

Kuva suurenee klikkaamalla.

Pelastetaan järvilohi -sivusto

Tutustu kampanja-sivuihin klikkaamalla alla olevaa kuvaa. Pääset sivuille myös tästä: pelastetaanjarvilohi.fi

Saimaan uhanalaiset lohikalat

Saimaan vesistöalueella elää ainutlaatuisia ja arvokkaita lohikalalajeja. Lajien kannat ovat vaarantuneet monien tekijöiden seurauksena. Tältä sivustolta löydät lisätietoja Saimaan uhanalaisten lohikalalajien biologiasta, kantojen tämänhetkisestä tilasta sekä suurimmista uhkatekijöistä lajien tulevaisuuden kannalta.

Uhanalaisten kalalajien kalastusta rajoittavat muiden kalastusta koskevien säännösten lisäksi kalalajikohtaiset rauhoitusaikoja, pyyntimittoja ja kalastuskiintiöitä koskevat säännökset.

Saimaan uhanalaiset lohikalat, yleisesite (pdf)

Lainsäädäntö suojaa

Kalastuslaissa (379/2015) kiinnitetään erityistä huomiota vaellukalojen elvyttämiseksi ja säilyttämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin sekä kalakantojen kestävän käytön edistämiseen. Kalastuslain nojalla on säädetty useille lajeille mm. rauhoituksia ja alimpia pyyntimittoja, sekä muita kalastusrajoituksia Saimaan vesistöalueelle. Lisäksi kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien tarkoituksena on turvata alueen kalavarojen kestävä käyttö ja tuotto sekä biologinen monimuotoisuus.

Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt asetuksellaan (614/2019) kalastuslain (379/2015) 119 §:n 1 momentissa mainittujen lajien määritetyt yksiköt ja niiden arvot, jotka tuomitaan menettämään valtiolle (ns. menettämisseuraamus).

Kalastuksen säätely ja istutukset

Kantojen hoitoa ohjataan ja totetaan myös kalastuksen säätelyn avulla. Maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten ylläpitämästä kalastusrajoituspalvelusta löydät mm. ne vesialueet, joissa ongintaa, pilkintää ja viehekalastusta on rajoitettu kalastuslain ja -asetuksen sekä ELY-keskusten päätösten nojalla. Viranomainen on merkinnyt palveluun nykytiedon pohjalta vaelluskalavesistöt. Karttapalvelusta löytyvät myös luonnonsuojelulain mukaiset kalastuskieltoalueet, kalastusrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi, vaelluskalavesistöjen muut kalastusrajoitukset ja ELY-keskusten kalastuslain mukaiset kalastusta rajoittavat päätökset. Istutustietoja pääset ilmoittamaan ja hakemaan Sähi-sovelluksen kautta. Molemmat palvelut löytyvät MMM:n Kalastuksen sähköisistä asiointipalveluista.

Kalastuksen sähköiset asiointipalvelut (mmm.fi)

Ajankohtaista

Katoava järvilohi -videosarjan toinen osa julkaistu

Julkaistut 17.2.2025

Katoava järvilohi -videosarjan toinen osa julkaistu

Katoava järvilohi -sarjassa selvitetään, mikä on järvilohen tilanne tällä hetkellä ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Toisessa jaksossa käydään seuraamassa emokalojen pyyntiä Lieksanjoella ja sähkökalastetaan järvilohien poikasia Ruunaalla Siikakoskella. Saaliiksi saadaan Suomen harvinaisin kala eli luonnossa syntynyt järvilohen poikanen.

Dokumenttisarjassa on viisi jaksoa, joita on kuvattu mm. Puulalla, Kuurnassa, Lieksanjoella ja Enonkoskella. Ensimmäisessä jaksossa otetaan selvää, mikä on hybridilohi eli risteytetty lohi ja mikä on sen rooli järvilohen pelastusoperaatiossa. Muut jaksot julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.

Videosarja on tuotettu yhdessä Elinvoimainen järvilohi yhdistyksen kanssa. Videosarjaa vie eteenpäin Peltsi Peltola. Ohjelman faktatiedot perustuvat järviloheen perehtyneiden tutkijoiden ja asiantuntijoiden tietoihin. Tietolähteenä sarjassa ovat Jorma Piironen (eläk. Luonnonvarakeskus), Matti Janhunen (Luonnonvarakeskus), Teemu Hentinen (Ely-keskus), Craig Primmer (Helsingin yliopisto) ja Jouni Tammi (Maa- ja metsätalousministeriö).

Ratkaisuja menetettyihin geeneihin etsitään risteytyksistä, lähisukuisten lohikantojen muodostamista yhdistelmistä. Näitä lohia on istutettu Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteeseen. Osaan kaloista on laitettu siru, minkä avulla voidaan tutkijoille välittää tärkeitä tietoja istutetuista lohista. Ensimmäisellä videolla tehdään uisteluretki Puulalle, jossa tavoitellaan siiman päähän risteytyslohia ja kerrotaan uusimmat tiedot järvilohen tilanteesta.

Tässä kansainvälisestikin ainutlaatuisessa hankkeessa ovat lisäksi mukana Suomen johtavat järvilohiasiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta, ELY-keskuksesta, Maa- ja Metsätalousministeriöstä sekä useasta yliopistoista. Elinvoimainen järvilohi -tutkimustuloksista on julkaistu useita kansainvälisiä artikkeleita, ja niistä on valmistunut väitöskirja Itä-Suomen yliopistossa. Elinvoimainen järvilohi -hanke on osa Saimaan järvilohen toimenpideohjelmaa vuosille 2021–2030. Videoiden rahoituksessa mukana ovat myös Maa- ja metsätalousministeriö ja Metsähallitus.

Katso videot

SIRUTETUT HYBRIDILOHET – KATOAVA JÄRVILOHI J1 (youtube.com)

EMOKALAPYYNTI - KATOAVA JÄRVILOHI J2 (youtube.com)

Lajikohtaiset toimenpiteet

Lajikohtaisia, varsin yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia ja niiden vaihtoehtoja, on kirjattuna lajikohtaisiin hoito-ohjelmiin. Osa ohjelmista on maa- ja metsätalousministeriön vahvistama kalastuslain (379/2015) 34 §:ssä tarkoitettu valtakunnallinen kalavarojen hoitosuunnitelma (MMM:n päätös 26.2.2020, 1719/04.02.00/2019).