Saimaan uhanalaiset lohikalat
Tietoa lajeista, kantojen hoidosta ja kestävästä kalastuksesta
- Etusivu
- Ajankohtaista
- Pielisjoen Laurinvirran sähkökoekalastus osoitti uhanalaisen järvilohen luonnollisen lisääntymisen onnistuneen erinomaisesti

- Etusivu
- Ajankohtaista
- Usein kysytyt kysymykset
- Järvilohen tulosmittaristo
- Järvilohi
- Järvilohen historia ja nykytila
- Järvilohen elinkierto
- Järvilohen tuntomerkit
- Järvilohen avainalueet
- Järvilohen viljely ja istutukset
- Järvilohen suojelu
- Järvitaimen
- Järvitaimenen historia ja nykytila
- Järvitaimenen tuntomerkit
- Järvitaimenen elinkierto
- Järvitaimenen avainalueet
- Järvitaimenen viljely ja istutukset
- Järvitaimenen suojelu
- Saimaannieriä
- Saimaannieriän historia ja nykytila
- Saimaannieriän elinkierto ja tuntomerkit
- Saimaannieriän avainalueet
- Saimaannieriän viljely ja istutukset
- Saimaannieriän suojelu
- Harjus
- Harjuksen historia ja nykytila
- Harjuksen elinkierto
- Harjuksen avainalueet
- Harjuksen viljely ja istutukset
- Harjuksen suojelu
- Kantojen hoito ja hankkeet
- Hanke-esimerkkejä
- Kestävä kalastus
- Yhteystiedot
Ajankohtaista
Tältä sivulta löydät Saimaan uhanalaisiin lohikaluihin liittyviä tiedotteita, uutisia ja muuta ajankohtaista.
Pielisjoen Laurinvirran sähkökoekalastus osoitti uhanalaisen järvilohen luonnollisen lisääntymisen onnistuneen erinomaisesti
Pielisjoen Laurinvirrassa on tänä vuonna erinomaiset uhanlaisen järvilohen poikastiheydet. Laurinvirta on Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutusuoma, johon rakennettiin vuonna 2019 järvilohen ja -taimenen luontaista poikastuotantoa tukeva alue. Laurinvirran soveltuvuutta uhanalaisten lohikalojen kutuun ja poikasten elinympäristöksi on seurattu vuosittain.
Havaitut äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikaset olivat syntyneet edellisenä syksynä alueelle nousseiden kalojen luonnollisesta kudusta – tuolloin lohikalojen kutupesiä löydettiin 10 kappaletta. Laurinvirrasta on tehty runsaasti havaintoja myös siikojen lisääntymisestä.
Aluetta on parannettu täydennyskunnostuksilla vuodesta 2022 lähtien. Lisäksi matala vedenpinnan taso ja Pielisjoen pieni kokonaisvirtaama ovat vähentäneet ohijuoksutuksia ja parantaneet lohikalojen elinolosuhteita.