Ohjaamoja koskeva tutkimus

Hankitut tutkimukset

Mikko Kesä Oy:n toteuttama selvitys Ohjaamojen asiakkuudenhallintajärjestelmistä osoittaa tarpeita, joita monialaisesti toimivissa Ohjaamoissa on asiakastiedon tuottamisessa ja hallinnassa sekä tarjoaa opastusta ja kehittämissuuntia sekä valtakunnallisiin että paikallisiin jatkoratkaisuihin. Lue raportti.

Ohjaamo-toiminnan taloudellisten vaikutusten arviointi -mittaristoa kehitti Mikko Valtakari Tempo Economics Oy:stä keväällä 2017, ja sitä testattiin pääkaupunkiseudulla. Lue tuloksista sekä jatkotoimenpide-ehdotuksista.

Nuorten työllistämistuotteet Ohjaamoissa -hankkeen toteutti Kuntoutussäätiö yhteistyössä Mikko Kesä Oy:n kanssa lokakuun 2016 – huhtikuun 2017 aikana. Kohtaamo kilpailutti Ohjaamojen kanssa suunnitellun nuorten työllistymisen keinoja tuotteistavan hankkeen. Hanketta veti tutkija, arvioitsija Sari Pitkänen ja siihen osallistuivat asiantuntija Mikko Kesä, tutkija ja työelämäkehittäjä Kimmo Terävä sekä uuden työn muotoilija Maari Parkkinen. Lue Ohjaamojen työllistämisen kehittyvistä keinoista.

Kohtaamo-hankkeen arviointi tukee osaltaan Ohjaamojen ja verkko-ohjauksen kehittämistä. Sitä on toteutettu useassa osassa. Vuodesta 2018 alkaen siitä ovat vastanneet Esa Jokinen, Timo Spangar sekä Pekka Ihanainen. Tässä heidän koontiaan. Aiemmin toteuttamisesta vastasivat Jarmo Nieminen, Kati Tuokkola sekä Sinikka Törmä ja Kari Huotari. Heidän arviointinsa loppuraportti löytyy tästä.

Ohjaamoja arviointiin laajassa valtioneuvoston rahoittamassa MONET-hankkeessa

Tutkimuksessa arvioitiin Ohjaamo-toiminnan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia laadullisin ja määrällisin menetelmin. Lisäksi siinä tarkasteltiin Ohjaamojen monialaisen toimintamallin hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä sekä sitä, miten Ohjaamo-toimintaa voitaisiin edelleen kehittää. Arvioinnissa todetaan Ohjaamojen nopeuttaneen nuorten palvelupolkuja ja olevan kannattavaa toimintaa. Ohjaamo-toiminta kaipaa systematisointia etenkin Ohjaamo-asiakkuuden määrittelyssä ja toiminnan seurannassa, mutta kehittyäkseen edelleen asiakaslähtöisenä ohjauksen ja moniammatillisen yhteistyön alustana Ohjaamo tarvitsee myös vapautta toimia itseohjautuvasti asiakastilanteissa ja ohjauskäytännöissä. Katso koko raportti: Ohjaamot - monialaista yhteistyötä, vaikuttavuutta ja uutta toimintakulttuuria tai poimi olennaiset tiedot policy briefistä.

Ohjaamojen asiakaspalautteet kiittäviä 

Keväällä 2019 palautetta antoi 749 nuorta 26 eri Ohjaamosta. Ohjaamoista saadun ohjauksen arvosanojen keskiarvo oli 9,2. Kevään raporttiin pääsee tästä. Syksyn 2018 raportin pääset lukemaan tästä. Ohjaamot ovat saaneet hyvää asiakaspalautetta palautteenkeruuviikoilla jo seitsemän kertaa. Valtakunnallinen palautteenkeruu on yksi keino kuulla nuorten näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Se kannustaa myös erilaisten jatkuvien palautemuotojen hyödyntämiseen Ohjaamojen arjessa.

Ohjaamojen itsearviointi- ja vertaisoppimiskyselyt

Ohjaamojen kesken on jaettu tietoa ja kokemuksia itsearviointikyselyjen (2018, 2019) sekä vertaisoppimiskyselyjen avulla vuosina 2015, 2016 ja 2017. Pääset vuoden 2019 Itsearviointikyselyn raporttiin tästä sekä lyhyeen Työpoliittisen aikakauskirjan katsaukseen tästä. Vertaisoppimiskyselyjen analyysiä löytyy artikkelista Työtä, osaamista ja arjen taitoja - Ohjaamot tehtäväänsä määrittämässä, joka julkaistiin 2018 Nuorten elinolot-kirjassa. Ohjaamojen tehtävänmäärittelyssä lähdetään avoimuudesta kaikille nuorille, kaikille kysymyksille ja tehtäväksi määrittyy palvelujen nuorilähtöistäminen sekä koulutus- ja työelämäpolkujen tasoittaminen. Ohjaamot etsivät uutta, yhteistä työtapaa, mutta mistä kaikesta sen pitäisi koostua, on neuvoteltavana, ja siinä samassa se, millaisena nuori nähdään ja hänen oikeutensa ja velvoitteensa. Aineistosta on julkaistu myös englanninkielinen artikkeli Reforming youth transition support with the multi-agency approach?. 

Opinnäytteiden kertomaa

Hanna Rissanen tarkasteli pro gradussaan nuorten aikuisten toimijuutta prekaareilla työmarkkinoilla sekä moraalisia oletuksia, joita suomalaisessa yhteiskunnassa työelämään liittymiselle asetetaan. Lue tuloksista blogista. Anssi Leppävuori on tarkastellut amk-opinnäytteessään TE-asiantuntijoiden työtä Ohjaamotalossa Espoossa. Virkamiesrooliin on selkeästi myös tuotu mukaan nuorisotyömäinen ote ja lähestymistapa. Elina Ala-Sankolan amk-opinnäytetyössä tarkastellaan erityisesti kasvokkaisen palvelun merkitystä Ohjaamon TE-palveluissa. Aku Eerola kehitti amk-opinnäytteessään Ohjaamon uusille työntekijöille perehdytysmateriaalia, joka tukee nuorten kohtaamista Ohjaamoissa sekä monialaisuutta. Perehdytysmateriaaleihin pääsee käsiksi blogin kautta. Annariina Kiponoja tarkasteli kandidaatintyössään nuorten työmarkkinakansalaisuuden ilmentymistä Ohjaamo-asiakkaiden haastatteluissa. Pääset työhön käsiksi blogin kautta.

Vivi Vaissi tarkastelee pro gradussaan "Nuoret ja ohjausasiantuntijat haavoittuvuuden eetoksessa" Ohjaamon työntekijöiden roolia, kun he toimivat "ristiriitaisten tavoitteiden välitilassa: yhtäältä nuoren rinnallakulkijana, toisaalta byrokraattina ja vallankäyttäjänä". Sanna Toiviainen tiivistää ansiokkaan väitöskirjansa tuloksia blogissaan ja painottaa Ohjaamojen yhteisöllisyyden vahvistamista ja nuorten vertaissuhteiden merkitystä nuorten tukemisessa. Timo Kotro tutki sosiaalialan YAMK-opinnäytteessään Ohjaamo Helsingin monialaisen työn rakentumista. Asiakkaan tarpeet ja asiakastyö määrittävät tekemistä enemmän kuin oma taustaorganisaatio. Oman osaamisen kehittymisen koettiin olevan omissa käsissä, joskin tilaa, aikaa ja rakennetta siihen, kuten monialaisen yhteistyöhön vahvistamiseen, tarvitaan.

Armi Itätalo tarkasteli pro gradussaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kokemuksia Ohjaamossa ja yleisemminkin niitä haasteita, joita suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen heille tuottaa. Ohjaamon tuen haastatellut nuoret kokivat tärkeänä. Neuvominen on keskeinen osa Ohjaamon toimintaa, ja sitä on tutkittu keskusteluanalyyttisesti Katri Myllylän ja Elina Pehkosen pro gradussa. Ohjaamon kehittämisen kannalta on tärkeää tutkia, millaisia kohtaamisia Ohjaamon ohjauskeskustelut ovat ja miten neuvonta niissä toteutuu. Tätä tarkasteltiin kahdeksan videoidun ohjauskeskustelun aineistolla. Lue pro gradua.

Matleena Kosonen ja Heidi Romppanen tarkastelivat pro gradussaan (2018) Ohjaamo-asiakkaiden kokemaa osallisuutta ja toimijuutta. Aineisto kerättiin kevään 2017 asiakaspalautteena. Nuorten osallisuuden kokemus osoittautui oman ohjausprosessin tasolla erittäin vahvaksi. Myös palvelun kehittämisen ja päätöksenteon tasolla nuoret kokevat laajasti, että mahdollisuuksia osallisuuteen olisi joskin myös tarvetta konkretisoita osallistumisen keinoja. Pääkaupunkiseudun Ohjaamot ovat kehittäneet valtakunnallisesti palkitun Työnantajatreffit-konseptin, jossa nuoret voivat kasvotusten tuoda esille osaamistaan, ilman sähköistä työnhakuvaihetta. Konseptin kehittämistä tuki yrityskoordinaattori Maria Honkasen tradenomi (YAMK)-opinnäytetyö.

Riikka Siniluoto tarkasteli sosionomi (YAMK)-opinnäytteessään nuorten tavoittamisen keinoja Ohjaamossa. Hän osoittaa, miten nuorille suunnatusta viestinnästä saadaan kiinnostavaa ja heidät saadaan aktiivisemmin mukaan toiminnan suunnitteluun. Sanna Myöhänen tutki pro gradussaan, millä tavalla Ohjaamoissa työskentelevät haluavat tukea vailla toisen asteen tutkintoa olevia nuoria koulutukseen ja työelämään kiinnittymisessä. Katso myös Vivi Vaissin verkko-ohjauspalvelua koskeva kandityöesitys.

Raportti Ohjaamojen sidosryhmien näkemyksistä

Ohjaamot tekevät monialaista verkostoyhteistyötä alueillaan. Se, millaisena Ohjaamojen keskeiset yhteistyötahot näkevät Ohjaamon onnistumiset, kehittämiskohteet sekä tulevaisuudennäkymät, on ensiarvoisen tärkeää tietoa. Toteutimme kyselytutkimuksen Ohjaamojen ohjausryhmien jäsenille, Ohjaamoissa työskentelevien esimiehille sekä muille keskeisille yhteistyökumppaneille. Tulokset esitetään PP-kalvoina.