Kirjoittaja Esa Jokinen

Kohtaamo-hankkeen kehittävä arviointi toteutettiin 1.1.2018-30.10.2019 ja siitä vastasi YTT Esa Jokinen. Arviointityöryhmään kuuluivat lisäksi PsT Timo Spangar ja KL Pekka Ihanainen. Seuraavassa kuvataan lyhyesti arvioinnin keskeiset johtopäätökset. Pitempi yhteenveto on luettavissa linkin takaa.

Arviointi Kohtaamon itseymmärryksen tukena

Keskustelu kehittävän arvioinnin roolista oli tärkeä osa sen toteuttamista, ja muunsimme toteutustapaa prosessin aikaisen vuorovaikutuksen neuvomana. Arviointiin kohdistetut toiveet ja kommentit antoivat meille myös tärkeää tietoa siitä, mistä Kohtaamossa oli kyse. Oman tutkimus- ja kehittämiskokemuksemme mukaisesti pyrimme läpäisevästi dialogisuuteen.

Kohtaamon hallussa oleva Ohjaamo-verkostoon ja sen koordinaatioon liittyvä tieto on paljolti hiljaista ja tiedostamatonta. Hankkeen toiminnassa näkyvä Ohjaamojen koordinaation ja verkko-ohjauspalvelun hallintaosaaminen tulisi käsityksemme mukaan saada huomattavasti paremmin näkyväksi ja jatkokehittämisen voimavaraksi. Tämä ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se edellyttäisi omaa oppimisprosessiaan, jossa mukana olisivat hanketiimi, ministeriöt (TEM, OKM, STM), hankkeen rahoittajataho sekä ulkoiset arvioijat.

Arviointikeskusteluissa havaitsimme, että Kohtaamon toimintakonseptin oppivalle kehittämiselle oli toimijaverkostossa kovin niukasti voimavaroja, oli sitten kyse Kohtaamo-tiimistä, ohjaavista ministeriöistä tai muista keskeisistä yhteistyötahoista. Tähän tärkein syy oli se, että palvellessaan muita Ohjaamo-toiminnassa mukana olevia tahoja, Kohtaamolta itseltään puuttui kehittämisfoorumi. Luonnollisesti Kohtaamo-toiminta sai tukea erilaisissa virallisissa ja epävirallisissa yhteyksissä (ohjausryhmä, sisäiset kehittämispäivät) mutta nämä eivät huomioineet riittävästi Kohtaamon tehtävän kompleksisuutta ja sen oman toiminnan näkyväksi tekemisen problematiikkaa.

Kohtaamon ja Ohjaamojen yhteys

Mikä olisi hyvä tapa ymmärtää Kohtaamon ja Ohjaamojen välinen suhde? Voimme ajatella, että Kohtaamon perimmäisenä tavoitteena ovat nuorten tasolla aikaansaatavat muutokset, jotka tuotetaan Ohjaamo-palveluissa. Näiden muutosten luonne on keskustelunalainen asia, ja yksi käsitteellistyksemme niistä on nuorten elämäsuhteiden tukeminen. Tämän tavoitteen tukemiseksi Kohtaamolla on oltava oma muutosteoriansa, joka kertoo, millaisiin asioihin on kiinnitettävä huomiota ja vaikutettava, jotta nuorten elämäsuhteiden tukeminen ohjauksen avulla mahdollistuu. Sillä, mitä Ohjaamoiden ydintehtäväksi ajatellaan, on merkittävä vaikutus Ohjaamojen koordinaation ja tuen rakentumiseen. Tämä suhde ei ole suora, vaan edellyttää arvioivaa oppimisprosessia ja sille varattua tilaa ja aikaa.

Kohtaamo-hanke laittoi arviomme mukaan liikkeelle ainakin seuraaviin asioihin liittyviä kehitysprosesseja, jotka olivat keskeisiä Ohjaamo- konseptin ”elävyyden” ja kestävyyden kannalta:

• Ohjaamojen identiteetti (yhteisyys, odotukset, velvollisuudet)

• Ohjaamojen diversiteetti (paikallisuus vahvuutena)

• Kuntien ja sidosryhmien kannustimet (tieto, vaikuttaminen, osallistaminen)

• Ohjaamo-toiminnan reflektointi, ydinprosessien tunnistaminen, uusien käsitteiden ja ymmärryksen luominen

• Johtamisen mallit (lineaarinen, hubit, vertaisuus)

• Suhde ja suhtautuminen verkkoon ja verkkotyöskentelyyn nuorten ohjauksessa.

Ohjaamo-toiminnan reflektiivinen tuki ja ohjauksen luonne

Hankkeen keskeisenä toimintamuotona olivat Ohjaamo-verkoston kehittämisen ja yhteisen oppimisen foorumit kuten Ohjaamopäivät, päällikköpäivät, teemapäivät sekä Ohjaamojen lähikonsultaatio. Niiden välitön vaikutus oli ”ohjaamolaisuuden” eli yhteisen Ohjaamo-identiteetin vahvistaminen kohtaamisilla ja yhteisillä kokemuksilla ja välineillä. Käytännössä Kohtaamo asettui laajemmin eri hallinnonalojen ja tahojen leikkauspisteeseen, jossa olennaisena tehtävänä oli Ohjaamo-konseptin käsitteellistäminen, keskustelun herättäminen, kriittinen kysyminen ja nuorten palveluiden toimintakulttuurin kehittäminen.

Ohjaamojen ohjauksellinen toimintapa on mielenkiintoisella tavalla erilaista kuin perinteinen ohjaustyö ja siten yksi elementti uutta toimintakulttuuria. Ohjaamo- ohjaus laajentaa ja tuo kokonaisvaltaisuutta työelämäohjaukseen (’ammatinvalinnanohjaus’), opinto-ohjaukseen ja nuoria auttavaan sosiaalityöhön.

Ohjaamo -ohjaus on näyttäytynyt nuorten tarpeista lähtevältä hyvin käytännönläheiseltä auttamistyöltä, jossa hyvään inhimilliseen kontaktiin rakentuen etsitään askeleita eteenpäin nuorten elämässä. Ohjaaja on eräänlainen ’bricoleur’ (Peavy), ”yleismies Jantunen”, joka nuoren elämänaineksista, tarjolla olevista palveluista ja verkostoista rakentaa nuoren tilanteeseen sopivan ehdotuksen, miten päästä eteenpäin. Ohjaamoiden ohjauksellisen työn kehittäminen voisi jatkossa rakentua em. ’tässä ja nyt’ - ohjaajuuden tietoiselle tukemiselle. Joka tapauksessa käsityksellä Ohjaamo-ohjauksen luonteesta on vaikutusta siihen, miten Ohjaamo-verkostoa tulisi kokonaisuudessaankin organisoida, johtaa ja kehittää.

Verkko-ohjauspalvelun kehittäminen

Verkko-ohjauspalvelun kehittämisen arvioinnissa haastattelujen ja vuorovaikutteisten prosessien avulla olemme kriittisesti hahmottaneet kehitettävän verkko-ohjauspalvelun luonnetta, tarvetta ja realistista toteutustapaa. Kohtaamo-hankkeen aikana laaja-alaisesta (tietoa, neuvontaa ja ohjausta sisältävästä) verkkopalvelualustasta on fokusoiduttu nuorille suunnattuun verkko-ohjaustyökalun kehittämiseen ja käyttöönottoon. Arvioinnin myötä on jäsentynyt käsitys, että erillisen verkko-ohjaustyökalun kehittämisen lisäksi ja rinnalla Kohtaamon olisi tärkeää tiedostaa verkko-ohjauksen kytkeytyminen Ohjaamojen ja asiakasnuorten arkipäivään sekä tuottaa tukipalveluja verkko-ohjauksen nopeastikin muuttuviin ja vaihtuviin toteutusympäristöihin sekä käytännön verkko-ohjaustaitojen kehittämiseen nuorten aitojen verkko-ohjaustarpeiden pohjalta.

Keskustelu Ohjaamojen valtakunnallisesta tuesta

Kohtaamoon kohdistui odotuksia valtakunnallisesta strategiasta ja koko Ohjaamo-verkostoa koskevista linjauksista, tavoitteista ja ohjeista. Arvioinnin viitoittamana järjestettiin helmikuussa 2019 ”Ohjaamojen valtakunnallinen tuki jatkossa” -seminaari, jossa Ohjaamojen tukirakennetta pohdittiin laajasti nuorten palveluihin liittyvien sidosryhmien kesken. Seminaarin perusteella tulkitsimme, että hankemuotoisen tai pysyvän koordinaatioyksikön tarve oli selvä, mutta sen sisällössä ja suunnittelussa yhteistyökumppanien näkemyksillä pitäisi olla entistä suurempi rooli. Valtakunnallisen tuen tulisikin olla enemmän sektorien välisen yhteistyön esteiden poistamista, paikallisen ja alueellisen johtamisen kehittämistä, tilojen ja kehysten luomista paikallisille Ohjaamo-verkostoille, keskinäiselle oppimiselle ja yhteistyötapojen kehittämiselle. Viestintä nousi useissa yhteyksissä esiin. Valtakunnallista tukea olisi myös se, että Ohjaamo-verkostoa suunnattaisiin strategisella puheella.

Koordinaatiomallit

Kohtaamo-hankkeen toiminnassa oli elementtejä kolmesta erilaisesta koordinaatiotavasta (kuvio): lineaarisesta, käytäntökeskittymästä (”hub”) ja vertaisoppimisesta. Arvioinnissa havaittiin, että keskustelua erilaisista koordinaatiotavoista ei juurikaan käyty, joskin ne olivat implisiittisesti jatkuvasti läsnä. Esimerkiksi kohtaamo.info -verkkosivustoa voidaan pitää yhtenä käytäntökeskittymänä tai tietopankkina, jolla oli tärkeä rooli Ohjaamo-verkoston koordinoinnissa. Arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että kaikissa malleissa tarvitaan vuorovaikutteista fasilitointia, linjauksia ja reflektointia, ja että on tärkeää olla tietoinen erilaisista vaihtoehtoisista malleista.

Kuvio. Kohtaamo-hankkeessa ilmenevät koordinaatiotavat.

Arviointi jatkuu

Dialogisessa kehittävässä arvioinnissa tunnustetaan kehitettävien ilmiöiden kompleksisuus, eikä tavoitella niiden yksinkertaistamista ja kuristamista kuoliaaksi. Mielestämme Ohjaamot ja Kohtaamo ovat uteliaisuutta herättävän komplekseja kokonaisuuksia, joilla on paljon annettavaa ja opetettavaa niin toimijoille, tutkijoille kuin arvioitsijoillekin. Keskeinen lähtökohta Kohtaamo-arvioinnin jatkolle onkin rakentaa tila ja mahdollisuus eri äänien yhteen kokoutumiselle, virittää uusia kehittämisajatuksia ja innovaatioita Ohjaamojen tuen edelleen kehittämiseksi.

Kiitokset kaikille arviointia edesauttaneille tahoille ja kuulemisiin jatkossakin!