Haitallisten vieraslajien kasvukausi alkaa - torjunta tehokkainta alkukesästä (Etelä-Savo)

Kevään saapuessa myös haitallisten vieraslajien kasvukausi lähtee pikku hiljaa käyntiin. Vieraslajien torjunta on helpointa ja tehokkainta alkukesästä, kun torjuttavat kasvit ovat vielä pienikokoisia eivätkä ole vielä kukkineet ja tuottaneet siemeniä. Omaa puutarhaa ja lähiympäristöä kannattaakin katsoa keväällä sillä silmällä, onko näköpiirissä esim. jättiputken, jättipalsamin tai lupiinin taimia, ja aloittaa torjunta ajoissa.

Vieraslajien kansallinen luettelo täydentymässä

Haitallisia vieraslajeja koskevaan lainsäädäntöön on tullut muutoksia viime vuosina. Suurin remontti tapahtui vuosina 2015-2016, jolloin ensin astui voimaan EU:n vieraslajiasetus ja myöhemmin sen lajiluettelo sekä kansallinen vieraslajilaki ja -asetus. EU:n asetuksen lajiluetteloa on jo täydennettykin ja tällä hetkellä listalla ovat kasveista mm. kolme Suomessa tavattua jättiputkilajia sekä jättipalsami, ja eläimistä mm. piisami ja supikoira. Kansallisen vieraslajiasetuksen luetteloa ollaan nyt täydentämässä ja listalle olisivat maa- ja metsätalousministeriön ehdotuksen mukaan tulossa uusina lajeina mm. komealupiini, kurtturuusu (rakennettujen alueiden ulkopuolella), japanintatar ja sahalinintatar (ent. jättitatar). Eläimistä luetteloon lisättäisiin espanjansiruetana (leviämisen estäminen erityisesti maa-ainesten ja kauppapuutarhatuotteiden mukana), leopardi- ja hyppysammakko sekä eläinryhmänä maaoravat. Aiemmin kansallisella listalla ainoana kasvilajina ollut kaukasianjättiputki on jo siirtynyt EU-listalle. Uuden valtioneuvoston asetuksen on tarkoitus tulla voimaan loppukeväästä 2018.

Mitä säädökset edellyttävät?

Molempien luetteloiden lajeja koskevat pitkälti samat määräykset, eli näiden lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty. Joidenkin, lähinnä eläinlajien osalta on säädetty poikkeuksia. Luetteloihin kuuluvan lemmikkieläimen saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan asti, jos eläin on saatu lemmikiksi ennen luettelon voimaantuloa.

Lähtökohtaisesti siis em. luetteloissa mainitun haitallisen vieraslajikasvin tahallinen kasvattaminen on kiellettyä. Mikäli kyseessä on ympäristöstä kiinteistölle levinnyt esiintymä, ELY-keskus voi määrätä hävittämään sen jos esiintymästä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle tai vaaraa terveydelle. Kannattaa myös muistaa että muitakaan vieraslajeja kuin luetteloissa mainittuja ei saa kasvattaa tai muutoin käsitellä niin että laji voi päästä ympäristöön (näillä poikkeuksina kuitenkin mm. pihapiiri, pelto, tai rakennettu alue, jos ei ole vaaraa leviämisestä istutus- tai kylvöalueen ulkopuolelle). Ja vieraslajillahan tarkoitetaan aina lajia joka on ihmisen toimesta tuotu luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle.

Mistä löytää tietoa?

Lainsäädäntö velvoittaa niin kiinteistönomistajaa kuin myös muita toimijoita vieraslajien torjuntaan ja leviämisen estämiseen. Tietoa kullekin vieraslajille sopivista ja tehokkaista torjuntatoimista on tarjolla etenkin kansallisen vieraslajiportaalin (www.vieraslajit.fi) kautta. Sivustolla on varsin kattavasti tunnistus- ja torjuntaohjeita Suomessa tavatuista vieraslajeista. Jättiputkien torjunnassa on syytä muistaa suojautuminen sen kasvinesteeltä, joka auringonvalon vaikutuksesta voi aiheuttaa iholle palovamman kaltaisen vaurion. Laajempien vieraslajiesiintymien torjunta voi vaatia useampien vuosien pitkäjänteistä työtä, ja yhteistyössä naapuruston kanssa voidaan tällöin päästä parhaaseen lopputulokseen.

Vieraslajien havaintoja kannattaa myös ilmoittaa samaisen vieraslajiportaalin kautta. Vaikka ilmoituksesta ei heti seuraakaan ghostbusters-tyyppisen torjuntajoukon ilmestymistä päästämään vieraslajiesiintymä päiviltä, on kerätyllä levinneisyystiedolla kuitenkin suuri merkitys lajikohtaisten hallintatoimenpiteiden suunnittelussa, ja eri tahot voivat hyödyntää tietoja esim. torjuntatalkoiden järjestämiseen. Tällä hetkellä Luonnonvarakeskus kaipaa vieraslajien hallintasuunnitelman jatkohankkeessa vieraslajiportaalin kautta kansalaishavaintoja erityisesti jättipalsamista ja piisamista.

Lisätietoa:

Luonnonsuojelun asiantuntija Marika Koskinen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 02 4191