Vedenpinnan nostohankkeilla vaikutuksia Kiuruvesi-järven tulviin (Pohjois-Savo)

Pohjois-Savon ELY-keskus ja Suomen ympäristökeskus selvittivät, minkälainen vaikutus Kiuruveden valuma-alueen vedenpinnan nostohankkeilla on ollut Kiuruvesi -järven tulviin. Kiuruveden valuma-alueella on tehty 1970-luvun jälkeen useita järjestely- ja kunnostushankkeita, joiden yhteisvaikutusta Kiuruveden tulvahuippuihin ei ole aiemmin selvitetty.

Tarkastelussa olivat mukana 1970- 1990-luvuilla toteutetut Luupuveden, Osmanginjärven ja Niemisjärven pohjapadot sekä Hauta-, Kilpi- ja Rytkynjärven sekä Ryönän- ja Likojoen järjestelyhankkeet. Aiemmin 1800- ja 1900-luvulla tehtyjen perkaus- ja järjestelyhankkeiden vaikutuksia ei arvioitu, koska hankkeista ei ole saatavissa mallinnuksessa tarvittavaa lähtöaineistoa. 

Hankkeiden vaikutusta mallinnettiin Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmällä käyttäen lähtötietoina Pohjois-Savon ELY-keskuksen arkistossa olevia suunnitelmia.  

 

Vedenpinnan nostoilla vaikutuksia kesä- ja kevättulvahuippujen korkeuteen

Selvityksen mukaan yksittäisen vedennostohankkeen vaikutukset alapuoliseen Kiuruveteen ovat olleet vähäiset. Sen sijaan hankkeiden yhteisvaikutuksesta Kiuruveden kesä- ja kevättulvahuiput ovat nousseet noin 6-7 cm. Aiemmin suunnitteilla olleet Niemis- ja Näläntöjärven hankkeet olisivat kumpikin nostaneet Kiuruveden kesätulvahuippuja noin 2 - 3 cm lisää.

Hankkeen toisessa osassa tarkasteltiin, miten pohjapatojen tilapäisellä korotuksella voitaisiin vaikuttaa Kiuruveden kesätulvahuippujen suuruuteen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen kertoo, että korotuksen ajoittaminen on hankalaa. - Menetelmällä voidaan hetkellisesti leikata lähtövirtaamaa, mutta pidempikestoisessa tulvatilanteessa lähtövirtaamahuiput voivat kasvaa aiempaa suuremmiksi, Miettinen kuvaa.  - Ainoastaan Hautajärven säännöstelypadon säännöstelyohjetta muuttamalla saataisiin selvä (noin 3-4 cm) alentava vaikutus Kiuruveden kesätulviin. Tämä kuitenkin edellyttäisi Hautajärven tulvahuipun merkittävää nostamista, Miettinen sanoo. 

Keinoja tulvavesien hallintaan etsitään  

Selvitykset jatkuvat vuonna 2018, jolloin selvitetään tulvavesien pidättämismahdollisuuksia Kiuruveden valuma-alueella. Esimerkkejä tällaisista veden pidätysmahdollisuuksista ovat erilaiset kosteikot, metsäojiin rakennettavat putkipadot sekä tilapäiseen vedenpidätykseen varattavat alueet. Tulvavesien lisäksi näillä rakenteilla voidaan myös vähentää valuma-alueen kuormitusta.  

Lisätietoja: 
johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0295 026 828,tuulikki.miettinen(at)ely-keskus.fi

hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 215, juho.jakkila(at)ymparisto,fi