Kaakkois-Suomen vesistöistä moni on hyvässä ja erinomaisessa tilassa, mutta toimenpiteitäkin tarvitaan (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen vesientila indikaattorit on päivitetty. Vesien tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään enemmän kuin koskaan ennen. Monella sektorilla onkin herätty siihen että toimia hyvän tilan säilyttämiseen ja saavuttamiseen tarvitaan. Tähän tarpeeseen on jo työkalut olemassa eli vesienhoidon toimenpiteet, joilla näyttäisi olevan konkreettista vaikutusta vesiemme tilaan. Vaikkakin tulokset näkyvät viiveellä.
Hyvässä tilassa olevia vesiä valvotaan ja vaalitaan
Kaakkois-Suomessa on edelleen suuriakin vesistöjä, jotka ovat erinomaisessa tilassa eli lähellä luonnontilaa. Tällaisia maakunnallisesti ja valtakunnankin tasolla merkittäviä vesistöjä ovat mm. Mäntyharjun reitin järvet, kuten Vuohijärvi ja Repovesi sekä Etelä-Karjalassa Kuolimo, Suur-Saimaa, Simpelejärven eteläosa ja Torsa. Nämä kaikki ovat Salpausselkien pohjoispuolisilla alueilla, mutta muutamia pienempikokoisia helmiä löytyy myös niiden eteläpuolelta. Erityisesti valuma-alueen latvoilla olevat karut vesistöt ovat herkkiä ihmistoiminnan aiheuttamille muutoksille.
Erinomaisen tilan säilyminen näillä vesistöillä vaatii valppautta ja etenkin metsätaloustoimien ja turvetuotannon osalta tarkkaavaisuutta ja suunnitelmallisuutta.
Työtä tehdään vesien tilan parantamiseksi
Vuoksen vesienhoitoalueella vesistöjen ravinnekuormitusta on yhä vähennettävä, joten työtä mm. maatalouden kuormituksen vähentämiseksi jatketaan. Vaelluskalojen nousua parannetaan Hiitolanjoella ja kaloille kunnostetaan uusia lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia parannetaan.
Padot, vesivoimalaitokset ja vedenottamot ovat suurin syy sisävesissä elävien lajien uhanalaisuudelle, ilmenee uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmasta. Sen mukaan vesirakentaminen vaikuttaa suoraan rakennetuilla paikoilla, mutta myös epäsuorasti valuma-alueilla ja pohjavesissä. Vesirakentamisen ja kuormituksen aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää maankäytön suunnittelulla ja kehittämällä maa- ja metsätalouden toimintatapoja.
Kaikkien Kaakkois-Suomen pohjavesialueiden määrällinen tila on hyvä
Merkittävimmät pohjavesivarat ovat ensimmäisen ja toisen Salpausselän reunamuodostumissa sekä niiden ulkopuolisilla pitkittäisharjuilla, joilla on myös paljon ihmistoimintaa. Näin ollen pohjaveden laadussa on monin paikoin näkyvissä ihmistoiminnan vaikutuksia.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat ovat yksi keino suojella ja parantaa pohjaveden tilaa. Kaakkois-Suomessa on tehty suojelusuunnitelmat 72. pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelmien myötä pohjaveden suojelu helpottuu, riskit tunnistetaan paremmin sekä suojeluun liittyvät suositukset ja rajoitukset yhdenmukaistuvat.
Itämereen tullut suolainen vesi nostaa ravinteita pohjalta pintakerroksiin
Itämereen on kahtena talvena (2014/15 ja 2015/16) tullut suolaisen veden pulssi. Tämä Suomenlahdelle Itämeren pääaltaalta tullut voimakas sisäänvirtaus ja sen syvänteistä nostama ravinteikas ja vähähappinen vesi voi jarruttaa itäisen Suomenlahden tilan parantumista. Suomen ympäristökeskus on tutkimusalus Arandan talvimatkan perusteella todennut huomattavan korkeita pintaveden fosfaattipitoisuuksia itäisellä Suomenlahdella ja talvisista ravinnemääristä laskettu ns. fosfaattiylijäämä on vuonna 2017 hyvin korkea. Se voi ennustaa voimakasta sinileväkukintaa itäisellä Suomenlahdella ja ainakin hidastaa hyvään tilaan pääsyä.
Ympäristön tilaa raportoidaan EU:lle
Joka neljäs vuosi EU-haluaa jäsenmailtaan raportin ympäristön tilasta ja sen muutoksista. Tämä vuosi on raportointi vuosi. Raportointi tehdään Suomessa niin, että alueelliset ELY-keskukset kokoavat tarvittavan materiaalin ympäristö.fi sivustolla (ympäristön tila-indikaattorit), josta ympäristöministeriö tekee valtakunnallisen koosteen. Tänä vuonna päivitykset tehdään teemoittain. Ensimmäisenä koottiin vesien tilaa kuvaavia muuttujia.
Kaakkois-Suomen vesientilaa kuvaavat indikaattorit