Etelä-Savon ELY-keskus jakoi avustuksia arvokkaan rakennusperinnön hoitoon

Etelä-Savon ELY-keskus on jakanut vuoden 2019 rakennusperinnön hoitoavustuksia ja saariston ympäristönhoitoavustuksia. Avustusta myönnettiin 16 kohteelle yhteensä noin 40 000 euroa. Avustukset jakautuivat ympäri maakuntaa yhteensä kahdeksan kunnan alueelle. Myönnetyn avustuksen määrä vaihteli 1 500 eurosta reiluun 5 100 euroon. Summien vaihtelu johtuu korjaustöiden laajuuden ja luonteen vaihtelusta.

Eniten avustuksia myönnettiin Mikkeliin, neljälle kohteelle. Suurimmat avustukset menivät tällä kerralla Savonlinnaan ja Mäntyharjulle. Avustukset käytetään muun muassa vanhojen asuinrakennusten, huviloiden ja maatalousrakennusten sekä saaristolle tyypillisten ympäristöjen säilyttäviin korjauksiin. Avustuksia haettiin tälle vuodelle 23:en kohteeseen yhteensä noin 220 000 euroa.

	Rakennusperinnön hoitokohteet
Pieksämäki	Haapakosken ruukin sairaanhoitajattaren talo, yleinen sauna ja asuinrakennus
Mäntyharju	Naakkaniemen huvila
Mikkeli	Kankaan navetta
Pieksämäki	Haapaharjun riihi
Savonlinna	Leponiemen huvila
Mikkeli	Heikkalan päärakennus
Joroinen	Torstilan kartanon makuuaitta
Juva	Kiiskilän päärakennus
Mikkeli	Ala-Naakan päärakennus
Mikkeli	Norssin sauna
Juva	Liepeelän päärakennus
Mäntyharju	Lahdenhovin päärakennus
Savonlinna	Laukaansaaren entinen kansakoulu
Puumala	Rokansaaren huvila
Rantasalmi	Äänelän entinen kaupparakennus
	Saariston ympäristönhoitokohteet
Savonlinna	Suvirannan laivalaituri

 

Avustukset myönnettiin joulukuussa 2018 ja kesäkuussa 2019. Avustuksilla tuetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaus- ja kunnostustöitä ja saariston maisemakuvan säilyttämistä ja parantamista.

Suojelukohteet ja inventoidut kohteet etusijalla

ELY-keskukset jakavat vuosittain valtion talousarviossa osoitettua avustusta sellaisiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostuksiin, joilla edistetään rakennusten säilymistä. Avustettavien kohteiden valinnassa etusijalla ovat kohteet, joiden säilyminen on turvattu kaavassa tai suojelupäätöksellä sekä kulttuurihistorialliseen inventointiin sisältyvät kohteet.

Avustuksen saamisen edellytyksenä on, että korjauksessa säilytetään rakennuksen ja alueen ominaisluonne sekä historialliset erityispiirteet. Lisäksi työ tulee tehdä perinteisillä työtavoilla ja rakennukseen sopivilla perinteisillä rakennusmateriaaleilla. Kunnostamisen yhteydessä säilytetään aitoja, vanhoja rakennusosia ja vanhoihin työtapoihin liittyvää osaamista.

Kansallisromanttista tyyliä ilmentävä Naakkaniemen huvila vuodelta 1910 kylpee auringossa. Etelä-Savon rantojen huvilarakentamista edustava kohde kuuluu maakunnallisesti merkittävään Mäntyharjun Kallalahden huvila-alueeseen. Naakkaniemi sai rakennusperinnön hoitoavustusta hirsirungon kunnostustöihin. Kuva: Laura Hesso.

Avustettavilla kohteilla on myös haettu mahdollisimman laajaa vaikuttavuutta maakunnan alueella. Vaikuttavuuskriteerit: avustuskohteita on mahdollisimman monta, kohteet sijaitsevat eri puolilla maakuntaa ja niiden joukossa on hyvinkin erilaisia mutta maakunnan rakennusperinnölle ja saaristomaisemille ominaisia kohteita.

Rakennusperintöavustuksilla paljon myönteisiä vaikutuksia

Ympäristöministeriö julkaisi alkuvuodesta selvityksen rakennusperintöavustusten vaikutuksista. Suurin osa kyselyyn vastanneista avustuksen saajista koki, että avustuksella oli suuri merkitys kunnostetun kohteen säilymiseen ja käyttöön. Kyselyyn vastanneet olivat tavallisimmin saaneet alle 5 000 euron avustuksen. Avustussummien kohdekohtaisesta pienuudesta huolimatta avustuksen saajat kokivat myönnettyjen avustusten olleen useimmiten riittäviä tai jokseenkin riittäviä korjauksen toteuttamisen kannalta.

Avustusten taloudelliset vaikutukset ovat moninkertaisia suhteessa pieniin avustussummiin, jotka kattavat vain pienen osan hankkeiden kokonaiskustannuksista. Taloudellisia vaikutuksia syntyy muun muassa materiaalihankinnoista ja työvoiman palkkauksesta. Ne ovat erityisen tärkeitä paikallisesti ja yksittäisille korjaukseen osallistuville tahoille. Kunnostuksilla voi olla vaikutusta myös alueen vetovoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen esimerkiksi matkailun kannalta.

"Selvitys osoitti, että rakennusperintöavustuksilla on laajoja myönteisiä vaikutuksia. Toivottavasti avustusmäärärahoja saataisiin tulevalla hallituskaudella enemmän. Näin avustuksilla voitaisiin tukea kulttuuriympäristön vetovoimaisuutta entistä suunnitelmallisemmin ja laajemmin", toteaa hallitussihteeri Matleena Haapala ympäristöministeriöstä.

Linkit

• Naakkaniemen huvila (jpg, 888 kt)
• Rakennusperintöavustusten taloudelliset vaikutukset (valtioneuvosto.fi)

Lisätietoja:

Kulttuuriympäristöasiantuntija Laura Hesso, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 193