Digitalisaation yhteys työhyvinvointiin ja tuottavuuteen on epäselvä useimmille yrityksille (Pirkanmaa)

Digitalisaation kehityksellä on yhteys työhyvinvoinnin parantumiseen, arvioi enemmistö yrityspäättäjistä tänä keväänä valmistuneessa pk-yritysten digitalisaatiota koskevassa selvityksessä. Työntekijöistä tätä mieltä oli vain kolmannes, ja suurin osa vastaajista, peräti 38 prosenttia, ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Tutkimusyhtiö Innolinkin Poweria työelämään: Parempaa kilpailukykyä ja työhyvinvointia digitaalisuudesta -hankkeelle tekemässä tutkimuksessa selvitettiin pirkanmaalaisten yritysten digitalisoitumiskehitystä, digi-investointeja ja niiden tuloksellisuutta työnteossa. Digitalisaatiolla tarkoitetaan tässä yrityksen liiketoiminnan, toimintojen, palveluiden ja tiedon tallentamista, siirtämistä ja muokkaamista digitaaliseen, sähköiseen muotoon esimerkiksi verkkoon eri alustoille.

Tutkimuksen avulla hankittiin lisäksi ajankohtaista tietoa pk-yritysten palvelutarpeista hankkeen ydinteemassa, joka on digitaalisuuden ja digitalisaation kytkeytyminen työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Tutkimus toteutettiin tekemällä pirkanmaalaisille toimitus- ja henkilöstöjohtajille puhelinhaastatteluja ja sähköinen kysely. Pk-yrityksissä työskenteleville järjestettiin paneelikysely. Päättäjävastauksia saatiin 408 kappaletta ja paneelivastauksia 200.

Yritykset ovat digitalisoituneet eri tahtia

Pk-yritykset ovat selvityksen mukaan digitalisoitumiskehityksessään eri vaiheissa. Pisimmällä ovat suunnannäyttäjät, joita oli 14 prosenttia vastaajista. Näille asiantuntijayrityksille prosessien ja työvälineiden sähköistyminen on luonnollista ja digitalisaatio olennainen osa liiketoimintaa.

Suurin osa vastaajista, 46 prosenttia, on seuraajia, jotka hyödyntävät digitalisaatiota esimerkiksi verkkokaupassa ja muussa sähköisessä kaupankäynnissä. Kolmantena tulevat osan toiminnoistaan digitalisoineet mukautujat, joita oli vastaajista 28 prosenttia. 11 prosentille yrityksistä digitalisoituminen ei ollut merkittävä asia. Ryhmä koostui pitkälti perinteisen teollisuuden yrityksistä.

Yritysten digi-investointien kärjessä kahden vuoden sisällä ovat toiminnanohjausjärjestelmät (ERP), asiakkuudenhallinta (CRM) ja tietoturva. Myös tuotannon prosesseihin, laitteisiin, järjestelmiin, ohjelmistoihin ja markkinointiin sekä tuotteiden integraatioon aiotaan investoida.

– Digitaaliset työtilat ovat vasta listan viimeisenä. Syynä on, että suurimmat investoinnit tiloihin tehtiin jo koronapandemian aikana. Nyt pyritään ottamaan paras mahdollinen irti varsinkin tietoverkoista, selvittää tutkimusjohtaja Mikael Rautamo Innolinkistä.

Jos tarkastellaan tehtyjen digi-investointien tuloksellisuutta, suunnannäyttäjät ja seuraajat ovat onnistuneet prosessien tehostamisessa, tuotteiden tai palvelujen parantamisessa sekä työtehtävien nopeuttamisessa. Työhyvinvoinnin kehittäminen digi-investoinneilla oli kaikissa yritysryhmissä matalalla tasolla.

Kuva Päivi Eskelinen

Työnteko tehostuu – vai tehostuuko?

– Suurin osa yrityspäättäjistä, 54 prosenttia, näkee digitalisaatiolla myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin. Näitä ovat toiminnan läpinäkyvyys ja viestinnän lisääntyminen, joilla on työntekoa sujuvoittava ja tehostava vaikutus. Toisaalta suuri joukko päättäjistä, 46 prosenttia, vastasi kieltävästi tai ei osannut mainita digitalisaation myönteisiä vaikutuksia, Rautamo kertoo.

Työntekijöiden mielestä digitalisaatio on jättänyt pois turhia työvaiheita ja tiedonkulku koetaan aiempaa paremmaksi. Myös tiedonhallinnan ja työn joustavuuden koettiin lisääntyneen.

– Silti huomattava osa, peräti 38 prosenttia työntekijöistä ei osannut ottaa kantaa digitalisaation vaikutuksista työhyvinvointiin. Yhtenä syynä on vaikeus osoittaa syy-seuraussuhdetta ja yksiselitteisen mittaroinnin puuttuminen, Rautamo sanoo.

Vaikutuksia viiveellä ja välillisesti

Työntekijöiden mielipiteet jakautuivat väittämässä ”työpaikallasi tulos tehdään työhyvinvoinnin kustannuksella”. Vastaajista 36 prosenttia oli samaa mieltä, toisaalta yhtä suuri osa vastaajista ei kokenut näin. Digitalisaation lisääntymisellä, oman vastuun kasvamisella ja paikkariippumattomalla työllä ei koettu olevan suurta vaikutusta työhyvinvointiin.

Rautamon mukaan yrityksissä ei pystytä tällä hetkellä helposti mittaamaan, miten työhyvinvointi ja tuottavuus kytkeytyvät toisiinsa. Työhyvinvoinnin vaikutus yrityksen tulokseen tunnustetaan, mutta vaikutukset voivat näkyä vasta viiveellä ja välillisesti.

Digiosaaminen vaihtelee yrityksissä

Digitaitoja edistäville koulutuksille nähtiin tarvetta, mutta usein arjen kiire estää koulutusten järjestämisen. Asia on kuitenkin tärkeä, sillä digitaitojen puute voi kasvattaa kuilua osaavien ja osaamattomien välillä ja eriarvoistaa työntekijöitä. Käytännössä monesti nuoret työntekijät kouluttavat ja auttavat ikääntyneitä työtovereitaan työn ohessa.

– Varsinkin työntekijät toivat esiin, että koulutusta olisi annettava räätälöidysti käyttäjien yksilöllisen tieto- ja taitotason pohjalta. Massakoulutusten aika on ohi, Rautamo sanoo.

Yrityspäättäjien ja työntekijöiden näkemykset osaamisen kehittämistarpeista vaihtelivat. Työntekijät painottavat koulutusta viestintätyökalujen käytössä. Yritykset korostavat tuloksen tekemisessä olennaisten myynnin ja markkinoinnin työkalujen hallintaa.

Satsaajat saavat irti enemmän

Yhteenvetona tutkimuksesta Mikael Rautamo totetaa, että digitalisoituminen kärjessä kulkevat yritykset satsaavat digi-investointeihin ja pystyvät myös ottamaan digistä muita enemmän irti.

– Osa yrityksistä kokee toisaalta vaikeuksia pysyä digikehityksessä mukana. Yrityksen organisaatiokulttuuri vaikuttaa vahvasti siihen, miten se pystyy edistämään ja hyödyntämään digitalisaatiota.

– Selvitys osoitti myös, että digitalisaation, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden linkittäminen toisiinsa on yrityksissä ajankohtainen aihe. Yritykset haluavat saada tietoa ja ovat kiinnostuneita yhteiskehittämisestä verkostoissa, Rautamo summaa.

• Tutustu selvityksen raporttiin: Digitaalisuus osana työhyvinvointia ja tuottavuutta: Kysely yrityksille 2022 (doria.fi)
• Lue lisää Poweria työelämään -hankkeesta (ely-keskus.fi) Parempaa kilpailukykyä ja työhyvinvointia digitalisuudesta

Asiantuntijaselvitys tehtiin alkuvuodesta 2022 Pirkanmaan ELY-keskuksen johtamaan Poweria työelämään: Parempaa kilpailukykyä ja työhyvinvointia digitaalisuudesta -hankkeeseen. Sen keskeinen teema on digitaalisuuden kytkeytyminen työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

ELY-keskuksen perustama Pirkanmaan Osaamisverkosto eli Pover-verkosto osallistuu tiiviisti hankkeessa tehtävään työhön. Verkostossa on mukana 150 henkilöä ja yli 50 organisaatiota: kouluttajia, liiketoimintakonsultteja, yrityksiä, julkisia toimijoita sekä muita palveluntuottajia ja kehittäjiä. Tuloksia on luvassa vuoden 2022 lopussa.

Kuva Päivi Eskelinen

Teksti: Hybridiviestintä Effet Oy