Tiedotteet 2014

Alussa leväkesä oli rauhallinen, mutta nyt on kukintoja ympäri Kainuuta helteiden alettua (Kainuun ELY-keskus)

Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän aikana selvästi vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.  Alkukesän kylmästä jaksosta johtuen leväkukintojen alkaminen viivästyi normaalia myöhemmäksi. Viime viikon sateiden huuhdottua fosforia vesistöön ja jatkeeksi alkaneet tuulettomat helteet ovat vauhdittaneet sinilevät voimakkaaseen kasvuun useissa kainuulaisissa järvissä. Tähän mennessä on tehty parisenkymmmentä levähaittahavaintoa. Sinilevää on havaittu ainakin seuraavissa järvissä: Nuasjärvi, Oulujärvi, Lentua, Niskalampi, Lentiiranjärvi, Iso-Kiimanen, Haatajanjärvi, Kuluntajärvi, Sokajärvi, Aittojärvi, Jumalisjärvi, Rokuanjärvi, Korpijärvi ja Heinonen.

Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena-suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä. Levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia alkukesällä männyn siitepölystä. Tuuli kuljetti siitepölylauttoja ympäri järveä. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat haista pahalle mädäntyessään.

Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti. Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin. Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Kuivuessaan rannalla se muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Myös tässä tapauksessa kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia ja sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten uimista levävedessä tulisi välttää. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin. Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esim. rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli poutajakso jatkuu pitempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useassa Kainuun järvessä.

Lisätietoja:

Suunnittelija Reima Leinonen, Kainuun ELY-keskus, puh. 0295 023 799
Yksikön päällikkö Sari Myllyoja, Kainuun ELY-keskus, puh 0295 023 833