Hukka Hyödyksi, Kymenlaakson 11. Maaseutufoorumissa pohdittiin kiertotaloutta (Kaakkois-Suomi)
Tilaisuus pidettiin Merikeskus Vellamossa Kotkassa 29.3.2017. Teemana oli miten toiselle roska voi olla toiselle raaka-aine, siis millaisia kiertotalouden ideoita on keksitty Suomessa ja täällä Kaakonkulmalla.
Kiertotalous on keskeisessä asemassa, kun yhteiskunnat siirtyvät kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta. Sitran johdolla laaditun Suomen kiertotalouden tiekartan piirtämiseen osallistui yli tuhat toimijaa yhteiskunnan eri alueilta. "Kiertotalouden ajatus on lyönyt nopeasti läpi Suomessa. Materiaalivirtojen tehostamisen ja jätehuollon lisäksi kehitteillä olevissa innovatiivisissa palvelukonsepteissa on huomattavaa potentiaalia" totesi myös ministeri Tiilikainen tiedotteessaan. Aihe on siis kansainvälisestikin ajankohtainen.
Aamukahvien lomassa osallistujat tutustuivat siihen miten hukkaa hyödynnetään vaikkapa viherseiniin ja ajankohtaisiin kiertotalousteemoihin viranomaispuolelta.
Palopuro, agroekologinen kyläyhteisö
Kari Koppelmäki kertoi ravinne- ja energiaomavaraisesta tuotantomallista konkreettisena esimerkkinä Hyvinkään Palopuro. Palopuro on uusi yhteisöllinen 'kyläyhteisö' jossa kestävän maatalouden ja kiertotalouden tavoitteet muutetaan konkreettiseksi elämäntavaksi. Kari kertoi näkökulmia yhteisöstä sekä tutkijan että asukkaan ja yhteisössä toimijan näkökulmasta. Palopuron agroekologinen yhteisö tuottaa viljaa ja leipoo omasta viljasta leipää, jota myydään lähialueelle. Lisäksi energiantuotannossa tähdätään omavaraisuuteen. Uusin hankinta on mädättämällä energiaa yhteisön maataloustuotteiden sivuvirroista ja mm. lähialueiden maatalouden ja jätevesijärjestelmien lietteistä tuottava biokaasulaitos.
Ruokahävikki kuriin
Nälkäisiä suita on maapallolla yhä enemmän ja lannoitteita ja viljeltävää pinta-alaa vähemmän. Miten ratkaista epäyhtälö, jossa jalostettua ruokaa menee hukkaan ja toisaalla sitä samaan aikaan tarvittaisiin yhä enemmän.
LUKE:n (Luonnonvarakeskus) tutkimusten mukaan ruokahävikkiä syntyi Helsingin seudulla keskimäärin 18 kg/hlö/vuosi ja biojätettä 26 kg/hlö/vuosi. Suurimmat hävikit syntyvät kotona, sen jälkeen ruokaloissa ja ravintoloissa. Ruokahävikistä puolet syntyy kotona ja ravintoloissa, kaupan osuus on 20 %, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Inkeri Riipi.
Riipi muistutti, että ruuan tuotannolla ja sen käytöllä on suurempi vaikutus ympäristöön kuin esimerkiksi liikenteellä. Kotitaloudet voivat vähentää hävikkiä suunnittelemalla ruuan oston ja valmistuksen tarkemmin sekä säilyttämällä ja annostelemalla ruuan oikein. Myös pakastimen hyödyntäminen ja tähteiden innovatiivisempi käyttö vähentävät syömäkelpoisen ruuan hävittämistä.
Ravintolasta ylijäämäruokaa kotiin
Tiesitkö että esimerkiksi Kouvolasta voi ostaa ravintoloiden ylijäämäruokaa kännykälläsi? Sieltä myös näet missä ja mitä on tarjolla. Samaa palvelua voi hyödyntää 15 Euroopan maassa ja Suomessakin useilla paikkakunnilla. Jos on työpaikallaan käyttänyt e-passia, niin ResQClub- sovelluksen käyttö tuntuu ihan helpolta ja tutulta. ResQClub-sovelluksen ja sen käyttömahdollisuuksia esitteli Eero Myller, Key Account Manager, ResQClubista.
Samasta aiheesta jatkoi Vellamon Ravintoloitsijan Ville Laakson kommenttipuheenvuoro. Hän kertoi ResQClubin kokemuksista yrittäjän näkökulmasta. Hävikkiruuan myynti tuo jonkin verran lisää työtä ravintolayrittäjille. Tarjolla olevat ruuat tullaan hakemaan ensimmäisten tuntien aikana tai sitten ne jäävät hävikkiruuaksi ResQsta huolimatta.
Biotalous tulee
Erno Järvinen, MTK:n tutkimuspäällikkö metsälinjalta pohti, sitä miten kaikki mikä nyt tehdään öljystä, voidaan tehdä myös biotaloudessa eli uusiutuvilla materiaaleilla.
Toki epäilijöitäkin on; riittääkö biomassa, millä aikajänteellä uusiutumista arvioidaan? " Suomen metsissä on valtava bioenergian varasto, josta vain osa käytetään hyväksi " hän toteaa. Kymenlaaksossa metsäbiotalouden osuus on noin 2/3 osuus kaikesta biotaloudesta. Tuotoksen osuus, 18 % on toiseksi suurin koko maassa ja Etelä-Karjalassa suurin. Työllisyydestä biotalouden osuus on 5% Kymenlaaksossa biotalous työllistää noin 15% työllisistä. Metsäbiotalouden tuotos on 2 miljardia, josta massa ja paperiteollisuus ovat merkittävin toimija. Hallitusohjelmassa on tehty paljon biotalouteen liittyviä hyviä ja erinomaisia linjauksia ja sitä kautta toimenpiteitä.
Käynnissä on mm. kestävä metsätalous toiminta-alueiden määrittely. Biokaasussa on paljon mahdollisuuksia, esim. ajoneuvojen polttoaineet.
Vielä esittelyssä oli BioA-jalostamokonsepti, joka mahdollistaa teollisuuden ja maatalouden orgaanisista sivuvirroista ja tuhkasta myyntivalmiin ja ravinteikkaan biolannoitteen valmistamisen. Lannoitetuotanto on jo itsessään kannattavaa liiketoimintaa ja lisäksi jätevirtojen pienenemisestä syntyy huomattavaa säästöä.
Hukasta hyödyksi
Maaseutufoorumin lopuksi keskusteltiin jätteiden kierrätyksestä.
Käytännönläheisen esimerkin eläinrasvojen kierrätyksestä antoi Petri Ahola-Luttila Kemianteollisuus ry:stä kertoen viime jouluna toimeenpannusta Kinkkutempauksesta, jota myös kinkkutempuksi kutsutaan. - Usean toimijan yhteistyönä saimme viime jouluna kerättyä noin 40 000 kotitalouden kinkkurasvat. Kotitaloudet toivat keräykseen 12 000 kiloa kinkkurasvaa, josta Neste valmisti 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä. Sen myynnistä saadut tulot lahjoitettiin hyväntekeväisyyteen Ice Hearts ry:lle ja Hope ry:lle, kertoi valmiuspäällikkö Petri Ahola-Luttila.
Lisäksi kertoi tiedottaja Heidi Nevalainen Kymenlaakson Jätteeltä siitä, miten ihan kaikilla yksittäisilläkin ihmisillä on mahdollisuus osallistua siihen miten hukkaa hyödynnettäisiin ja hyödynnetään. Ja toisen jäte voi olla myös toisen materiaali tehdä vaikkapa taidetta, kiertotaloustaidetta esitteli Saija Taimela.
Mitähän ensi vuonna?
Kymenlaakson maaseutufoorumi järjestetään vuorovuosittain Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa. Järjestelyistä vastaa laaja verkosto, johon kuuluvat alueen Leader -ryhmien, Leader Sepran ja Pohjois-Kymen Kasvun, lisäksi muun muassa ELY-keskus, Kymenlaakson Kesäyliopisto, Kymenlaakson Kylät ry ja MTK-Kaakkois-Suomi.