Uusimpien testituloksien mukaan happamilla sulfaattimailla voidaan tehokkaasti edistää vesiensuojelua johtamalla lisävettä viljelysmaille kuivan kesän aikana. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä EU-Life + Catermass -hankkeessa on testattu viljelymenetelmiä, joiden avulla voidaan tehokkaasti vähentää happamien sulfaattimaiden vesistöihin kohdistuvia ympäristöriskejä. Hankkeen koepelloilla Mustasaaren Söderfjärdenillä pohjaveden pinta pysyi lähes koko kasvukauden happamien sulfidikerrosten yläpuolella, kun salaojaverkostoon johdettiin lisävettä läheisestä ojasta. Pohjaveden pinnan pysyessä sulfidipitoisten savikerrosten yläpuolella, sulfidit eivät pääse kosketuksiin ilman kanssa, eivätkä savikerroksiin varastoituneet happamoittavat sulfidit ja metallit kulkeudu vesistöihin.
Koepellot ovat eristettyjä toisistaan ja valtaojasta poikittain asetetun, pohjaveden pinnan tasolle ulottuvan muovikalvon avulla. Kokeessa on vertailtu erilaisten salaojitusmenetelmien ja säätösalaojitusten vaikutusta maan ravinne- ja vesitasapainoon ja viljelyskasvien ravinne-, hivenaine- ja metallipitoisuuksiin. Lisäksi on myös tutkittu viljelykäytäntöjen vaikutusta vesistöihin tuleviin valumiin.
Säätösalaojitetulla peltolohkolla johdettiin kesän aikana salaojaputkistoon manuaalisesti lisävettä läheiseen ojaan asennetun pumpun avulla kahteen kertaan, kun pohjaveden pinta alkoi laskea.
Pohjaveden pinta pysyi korkeammalla koko kasvukauden säätösalaojitetulla peltolohkolla, johon pumpattiin lisävettä. Ainoastaan lohkon yläosassa pohjaveden pinta laski hetkellisesti sulfideja sisältävän maakerroksen tasolle, jolloin sulfidit pääsivät hapettumaan. Kuva: Seija Virtanen, Helsingin yliopisto.
Vertailulohkolle ei johdettu lisävettä, ja sulfidikerrokset pääsivät kosketuksiin ilman kanssa, kun pohjaveden pinta laski. Huonoin tilanne oli lohkolla, jossa on perinteiden salaojitus ilman salaojissa virtaavan veden säätömahdollisuutta.
Viljelymaan ja viljelyskasvien ravinnepitoisuudet vastasivat tavanomaisilta mailta mitattuja pitoisuuksia. Vaikka viljelysmaan happamuus liottaa metalleja maaperästä, ohran jyvistä ja oljista mitatut raskasmetallipitoisuudet eivät olleet epätavallisen suuria, eivätkä ylittäneet terveydelle haitallisia raja-arvoja. Pohjaveden korkeudella ei ole toistaiseksi havaittu olevan vaikutusta valumaveden tai kasvien ravinne- ja metallipitoisuuksiin. Hanke jatkuu vielä vuonna 2012 ja koepelloilla seurataan edelleen viljelykäytäntöjen vaikutuksia viljelyskasvien ravinne- ja metallipitoisuuksiin sekä valumaveden laatuun.
Tutkimustulokset on julkaistu Maataloustieteen päivillä 10.-11.1.2012 ja koko artikkeli (Uusi-Kämppä et al. 2012. Korkeampi pohjaveden pinta ratkaisu happamien sulfaattimaiden päästöille? julkaisussa Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 28. Toim. Nina Schulman & Heini Kauppinen.ISBN 978-951-9041-56-8) on luettavissa internetissä osoitteessa www.smts.fi.
- Tulostettava versio tiedotteesta (pdf, 175 Kb)
Lisätietoja Catermass-hankkeesta:
- Suunnittelija Merja Mäensivu, [email protected] , puh. 0400-517 856.
