Valkoposkihanhien muuttokausi on alkanut normaalia aikaisemmin
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Suomessa vallinnut vaihteleva kevätsää lennätti ensimmäiset valkoposkihanhet lämpimien kelien aikana Suomeen. Kevään ensimmäiset 80 valkoposkihanhea havaittiin Varsinais-Suomessa Kaarinassa 21.3. Suomen omaa pesimäkantaa on saapunut maaliskuun lopulta lähtien Suomen alueelle.
Etelä- ja Lounais-Suomen alueelle keskittynyt ensimmäinen saapumisaalto toi maaliskuun lopulla muutamia tuhansia valkoposkihanhia Suomeen. Valkoposkihanhien määrät nousivat huhtikuun ensimmäisten takatalvien jälkeen. Esimerkiksi 9.4. arvioitiin Pukkilassa olleen jopa 5 000 valkoposkihanhea. Hanhia saapui kuitenkin lisää ja Suomeen on jo saapunut Barentsinmeren alueen arktista valkoposkihanhikantaa. Esimerkiksi 20.4. Pukkilan Kanteleen ja Orimattilan Ruhan alueella havaittiin vähintään 20 000 valkoposkihanhea. Etelä-Karjalan alueen suurin havainto on ollut toistaiseksi Lappeenrannan Hanhijärvellä 21.4., jolloin havaittiin 2 000 hanhea. Pohjois-Karjalassa on toistaiseksi havaittu vain parikymmentä hanhea.
Muuton eteneminen
Aikaisella kevätmuutolla on mahdolliset vaaran merkit, sillä jos hanhet lentäisivät pian Pohjois-Karjalan ja Parikkalan alueelle, päätyisivät ne kasvittomille pelloille. Tällaisessa tilanteessa hanhet joutuisivat kevään 2022 tavoin syömään mitä pystyvät. Tämän seurauksena hanhet keräisivät voimia pesimäkautta varten hitaammin, eli viipyisivät pidempään alueella. Tämä todennäköisesti aiheuttaisi esimerkiksi viime kevättä suuremmat vahingot maanviljelyksille.
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat valkoposkihanhien muuttoa
Edellisvuosien tapaan BirdLife Suomi ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus seuraavat valkoposkihanhen muuton etenemistä pesimäalueilta Suomeen ja siitä eteenpäin talvehtimisalueille. Suurena apuna seurannassa ovat Tiira-lintutietopalvelun ja Ilmatieteen laitoksen muuttosääennusteiden lisäksi Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen GPS-lähetinhanhien paikannuspalvelut. Turun yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusta rahoittaa ympäristöministeriö.