Vaikuttava Kaakkois-Suomen ELO-verkosto toimii yhteistyössä asiakkaan parhaaksi  (Kaakkois-Suomi)
 

Kaakkois-Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmät (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) kokoontuivat tuloswebinaariin 3.5.2024. Kaakkois-Suomen ELY-keskus jatkaa verkostotyön koordinointia  päivitetyn strategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti.  
 
Elinikäisellä ohjauksella vaikutetaan työllistymisen kannalta tärkeän osaamisen hankkimiseen sekä koulutus- ja työurien rakentumiseen, ja esimerkiksi osuvat koulutusvalinnat vähentävät koulutuksen keskeyttämisiä. Tuloksena elinikäisen ohjauksen toimista on kestäviä ratkaisuja suhteessa kansalaisten ja työelämän tarpeisiin koulutuksen tieto- ja ohjauspalvelun kehittämisen kautta. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Kaakkois-Suomen TE-toimisto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, oppilaitokset, maakuntien liitot, elinkeinoyhtiöt, kunnat, AKAVA, SAK, STTK ja EK:n alainen ry sekä yrittäjäjärjestöt ja elinkeinoyhtiöt.

Ilmiölähtöistä kehittämistä yhteistyöverkostossa      

-Jatkuva dialogi ja konkreettinen yhteiskehittäminen hyviä käytäntöjä jakaen on paras strategiaprosessi, toteaa kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen ELY-keskuksesta. 
 
Ilmiöt ja hiljaiset signaalit, tekoäly, maahanmuutto ja segregaation purku vilahtelevat sanoina kun kuvataan verkoston tämän päivän toimintakenttää. Ilmiöitä keväällä 2024 ovat tekoäly, tekoäly uraohjauksessa, maahanmuutto, TE2024 -uudistus Kaakkois-Suomessa, sekä luova tekoäly markkinoinnin apuna mm. matkailussa.

– Strategialähtöinen hankeideointi, sekä alueellinen ja ylialueellinen yhteiskehittäminen luovat hyviä käytänteitä ja sitä kautta hyviä tuloksia, Kaikkonen kertoo.  
 
Seminaarissa kuultiinkin innostavia esityksiä verkoston edustajilta mm. keinosta purkaa segregaatiota koulutus- ja työelämässä. – Tekno TET Etelä-Karjala -hankkeen kautta halutaan lisätä erityisesti tyttöjen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tietoisuutta teknologia-alan töistä sekä koulutus- sekä työllistymismahdollisuuksista Etelä-Karjalassa, kertoi Anni-Elina Leinonen LUT-yliopistosta. -  Hanke on otettu hyvin vastaan ja harjoittelujaksoille yrityksiin olisi enemmän tulijoita kun voidaan ottaa, Leinonen kertoi.  
 
Kymenlaakson osalta kuultiin mm. Kymistämö-mallista, minkä avulla pyritään tunnistamaan eri organisaatioiden vahvuuksia ja tuomaan eri toimijoiden kyvykkyydet yhteen. Tästä seminaarissa kertoivat XAMK:n Kati Viljakainen ja Enni Jaatinen. Maakunnan ennakoinnin päätapahtuma Nuorten Kymenlaakso – Tulevaisuustiedosta toimintaan järjestettiin 23.4. Kouvolassa. 

Työelämässä oppiminen ja ohjaus  

Plan B (JTF) Osaajaverstas -toimintaa esittelivät projektipäällikkö Lilla Saaristo ja opettajavalmentaja Johanna Wahlman Saimaan Ammattiopisto Samposta.  Hanketoimijoina ovat Saimaan ammattiopisto Sampo, LAB ammattikorkeakoulu, LUT-yliopisto ja Simpelejärven opisto.  Hankkeessa luodaan SampoLAB osaajaverstas toimintamalli, jossa elinkeinoelämän osaamistarpeita vastaavat koulutus- ja yrityspalvelut viedään kampusten ulkopuolelle paikkakunnille, joissa ei ole ammatillista eikä korkea-asteen koulutusta. Hankkeessa valmennetaan tiimioppimisen keinoin alueella asuvia ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia miehiä tunnistamaan omaa osaamistaan ja koulutustarpeitaan. 

Projektihautomossa lähtökohtana on ihminen ja osaaminen

Projektipäällikkö Silja Suntola (XAMK) kertoi, että perinteinen yrittäjyyskasvatus keskittyy yritysten kehittämiseen, mutta luovan yrittäjyyskasvatuksen keskiössä on ihmisen kasvu yrittäjäksi. Etenkin luoville aloille on tyypillistä epätyypilliset työllistymisen muodot: osa-aikayrittäjyys, freelance -toimijuus tai esim. osuuskunnan kautta tekeminen. Työ on usein projektilähtöistä, verkostoissa tapahtuvaa sekä useista lähteistä rahoitettavaa toimintaa.

Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle -hankkeesta kertoivat projektipäällikkö Jaana Ahlqvist (JAMK) ja yliopettaja Pasi Savonmäki (JAMK).  Valtakunnallisessa Oodi-projektissa vahvistetaan ja laajennetaan ohjaamojen, oppilaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Projektissa kehitetään ja pilotoidaan yhdessä uusia rakenteita, yhteisiä toimintamalleja ja -tapoja, joilla tunnistetaan ja tavoitetaan erityisen tervetulleita ryhmiä ja tuetaan nuorten aikuisten siirtymiä, koulutukseen osallistumista ja kiinnittymistä. 

Yhä vaikuttavampaan ekosysteemitoimintaa: Tuloksia keväältä 2024 ja suuntana syksy 2024

ELY-keskus on järjestänyt strategian päivitykseen liittyen neljä laajaa verkostowebinaaria. KASELO strategia sai positiivista palautetta erityisasiantuntija Anna Tonilta (TEM), joka piti esityksen strategian konkretisoinnista. OKM ja TEM ovat systemaattisesti ohjanneet alueellisia ELO -verkostoja strategian päivitysprosessissa.

Teemoina keväällä ovat strategiset verkostokumppanit, yhteistyöstä yhdessä tekemiseen (Etelä-Karjalan nuorten palveluverkoston tilannekuva, Kouvolan ekosysteemin rakentaminen), Oodi-hankeen käynnistyminen ja tilannekuva, Näkökulmia hyvinvointiin ja digitaaliseen ohjausosaamiseen, Mielen hyvinvointi osana uraohjausta (Mielihyvin duunissa -hanke) ja Digitaalinen ohjausosaaminen (OHTO+ -hanke) ja tulevaisuususko.

Kaakkois Suomen vaikuttava tulevaisuususko -kehittämisprosessilla halutaan  tuloksellista yhteistyötä ja hyvien käytäntöjen jakamista, sekä hyödynnetään yhdessä väitöskirjojen ja asiantuntijaluentojen uusinta tietoa. Kaakkois-Suomessa yli 26 %:lla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta, mutta koulutuksen keskeyttämisen ehkäiseminen on puolestaan Kaakkois-Suomessa hoidettu pääsääntöisesti paremmin tuloksin kuin koko maassa keskimäärin.

Työpajoja TE2024 liittyen

Yliopettajat Emilia Laapio-Rapi ja Henri Karppinen, LAB-ammattikorkeakoulusta esittelivät Yhä vaikuttavampaan ekosysteemitoimintaan case-esimerkin kautta, mitä konkreettisti  osaamisen kehittämiseen Etelä-Karjalassa tehdään TE2024 liittyen. He ovat luotsanneet työpajatyöskentelyjä ekosysteemin rakentumisen tueksi, ja verkosto on ollut erittäin motivoitunut työpajatyöskentelyyn.

Kehitysjohtaja Tuija Arola (Eduko) kertoi puolestaan palveluekosysteemin kehittämisestä Kouvolassa.
Palveluekosysteemin kehittämisen hyötyinä asiakkaalle ovat palvelukokemuksen laadun paraneminen, ja se, että asiakas saa apua kohdennetusti ja ajoissa.

Tulevaisuususko

Helena Kasurinen (HK Career Guidance and Consulting Oy) valoi omassa esityksessään tulevaisuususkoa ohjaukseen. Kasurisen mukaan ohjaaja auttaa yksilöä näkemään omassa elämässään merkityksiä, jotka sytyttävät hänessä toivon, ja uskon tulevaisuuteen.

3.5.2024 etätilaisuus huipentui Suuntana syksy 2024 –keskustelufoorumeihin Howspace-työtilassa.

Teksti: Minna Niukkanen


​​​​​​​