Mt 354 jalankulku- ja pyöräilyväylän rakentaminen käynnissä. Kuva: Minna Niukkanen
Luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen toimivat kannustimina, kun väylärakentamisessa hyödynnetään uusiomateriaalia. Uusiomateriaalin käyttö väylärakentamisessa on Väyläviraston mukaan nousussa; Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on myös uusiomateriaalikohteita, joista yksi on parhaillaan käynnissä Kouvolassa.
"Maantien 354 (Inkeroistentie) parantaminen rakentamalla jalankulku- ja pyöräilyväylä välille Haminanväylä – Spännärintie -hankkeessa käytettiin tien suodatinkerroksessa Kymenlaakson Jäte Oy:n jätteenpolttolaitoksen pohjakuonaa", kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Ruoti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.
Hankkeessa urakoitsijana on toiminut GRK Infra Oy ja työt ovat edenneet hyvin; kohteen vastaanottotarkastus pidetään 16.6.2021. "Väylä jää suunnitelman mukaisesti sorapintaiseksi ja asfaltointi kohteeseen tulee neljän vuoden päästä", Ruoti toteaa.
Toinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueen uusiomateriaalikohde on alkamassa juhannusviikolla; Vt 15 parantaminen rakentamalla kevyenliikenteenväylä välillä Jokela -Jyrääntie -hankkeessa Valkealassa tullaan käyttämään jakavassa kerroksessa betonimursketta. Kohde valmistuu syyskuussa 2021.
Uusiomateriaalien käytön tulee olla teknisesti tarkoituksenmukaista, taloudellista ja ympäristön kannalta kestävää
Uusiomateriaalien käyttö on jo varsin yleistä alalla. Väyläviraston ja ELY-keskusten tie-, rata-, ja vesiväylähankkeilla on käytetty uusiomateriaaleja vuonna 2019 noin 210 000 tonnia ja vuonna 2020 noin 180 000 tonnia, selviää Väyläviraston tilastoista.
"Suunnitteluvaiheessa arvioidaan uusiomateriaalin soveltuvuus kohteeseen mm. rakenteiden pitkäaikaiskestävyyden ja ympäristön näkökulmasta. Ympäristön osalta arviointiin vaikuttavat aina esimerkiksi hankealueen pohjavesiolosuhteet ja läheiset vesistöt", kertoo ympäristöasiantuntija Suvi Nirkko. "Tavoite on hyödyntää alueellisesti saatavilla olevia uusiomateriaaleja ja minimoida kuljetusten päästöt."
Maarakentamisessa käytettävät uusiomateriaalit ovat yleensä syntyneet teollisissa prosesseissa (esim. erilaiset tuhkat) tai ne on jalostettu purkumateriaaleista (esim. betonimurske) tai käytöstä poistetuista tuotteista (esim. rengasrouhe). Joitain uusiomateriaaleja tai niiden raaka-aineita, kuten betonijätettä ja asfalttirouhetta, syntyy Väyläviraston ja ELY-keskusten väylähankkeilla.
Väylärakentamisessa uusiomateriaalien käytöllä pyritään vähentämään luonnonmateriaalien (erityisesti sora, hiekka, kalliomurske sekä väylähankkeen ulkopuolelta tuotavat pengermateriaalit) käyttöä. Uusiomateriaalien käytössä noudatetaan kiertotalouden mukaisia periaatteita.
Uusiomateriaalien käyttöön väylähankkeilla tarvitaan joko Väyläviraston yleinen uusiomateriaalihyväksyntä tai hankekohtainen uusiomateriaalihyväksyntä. Uusiomateriaalien käytön kannalta tärkeimpiä kansallisia lakeja ja säädöksiä ovat mm. EU:n rakennustuoteasetus, ympäristönsuojelulaki ja -asetus, ja jätelaki – ja asetus. Näiden lisäksi uusiomateriaalien ja sivutuotteiden käyttöä osaltaan ohjaavat mm. maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus, sekä maa-aineksen ottoa koskevat lait ja asetukset, joista olennaisimpia ovat maa-aineslaki ja Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta.
- Minna Niukkanen
Viestintäasiantuntija
