- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Työttömyysprosentin kertomaa: kärkipäässä varsinaissuomalaisia seutuja ja kuntia
Työttömien määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi Varsinais-Suomessa. Alueen talous on myötätuulessa ja työvoiman kysyntä on vilkastunut tuntuvasti. Kun verrataan tuoreimpia työttömyyslukuja aiempiin, huomataan että edellisen kerran työttömiä on ollut nykyistä vähemmän marraskuussa 2013. Työllisyysastekin on työpaikkojen määrän kasvun myötä noussut Varsinais-Suomessa lähemmäksi 70 prosenttia.
Jyrkkä käänne työllisyyskehityksessä näkyy myös siinä, että Vakka-Suomi (7,2 %), Turunmaan saaristo (8,1 %) ja Loimaan seutu (8,9 %) ovat työttömyysprosentilla mitattuna koko maan TOP 6:ssa. Tosin Turun seutu (11,9 %) on sijalla 29 juuri koko maan keskiarvoa (12,1 %) parempana ja Salon seutu (14,4 %) löytyy sijalta 47, kun seutukuntia on kaikkiaan 67 kappaletta.
Varsinais-Suomen kunnatkin pärjäävät suhteellisen hyvin vertailussa. Kymmenen parhaan kunnan joukossa on kolme alueen kuntaa: Laitila (6,2 % ja 7. sija) sekä Masku ja Rusko, jotka jakavat 6,4 prosentillaan sijan 9. Oripää (7,0 %) on sijalla 17 ja siellä työttömyysprosentti on palautunut lähes kevään 2008 tasolle. Samoin on käynyt Uudessakaupungissa, joka jakaa 7,2 prosentillaan sijan 21 Liedon kanssa. Työttömyysaste on alueen kunnista vain Salossa ja Turussa suurempi kuin koko maan vastaava (12.1 %). Turku on sijalla 227 (14.5 %) ja Salo vastaavasti sijalla 240 (15,0 %) samoissa luvuissa Tampereen kanssa koko maan 295 kunnan joukossa. Näissä kolmessa tilanne on kuitenkin kohentunut vuotta aiemmasta keskimääräistä paremmin.
Alueitten keskinäinen asema ei yleensä muutu paljon talouden pyörteissä. Varsinais-Suomessa yleisestä säännöstä löytyy kaksi poikkeusta. Uusikaupunki oli 1990-luvulla kriisikaupunki ja maakunnan hännänhuippu yli 30 prosentin työttömyysasteella. Pitkällä ajalla viime vuosikymmenellä ja erityisesti viime vuosina se on kuitenkin yhdessä Laitilan kanssa kiivennyt koko maan kärkipäähän työttömyysasteella mitattuna. Salo taas kohosi monella mittarilla koko maan kärkipäähän 1990-luvun laman jälkeen matkapuhelinbisneksen voittokulussa. 2010-luvulla matkapuhelintuotannon monivaiheisen hiipumisen ja lopulta alasajon seurauksena menetetyt tuhannet työpaikat vetivät kaupungin äkillisen rakennemuutoksen runtelemien kaupunkien ja alueiden joukkoon. Yleisen positiivisen vireen myötä näyttää kuitenkin myös Salon tilanne kehittyvän parempaan suuntaan.
Meneillään oleva kehitys on niputtanut Varsinais-Suomen seudut kahteen ryhmään, kun perusteena käytetään työttömyysprosenttia. Yhtäällä vuoden 2008 jälkeisestä pitkästä alamäestä ja massatyöttömyydestä toipuvat Turun ja Salon seudut. Toisaalla pienemmät Vakka-Suomen, Turunmaan saariston ja Loimaan seudut työttömyysprosentteineen jo selvästi 10 prosentin alapuolella. Asetelma ei pysy tällaisena, kun kehitysnäkymät Vakka-Suomessa ja Turun seudulla ovat paremmat kuin muilla seuduilla. Vakka-Suomi on kirinyt jo maakunnan kärkeen työttömyysprosentilla mitattuna – asemaan joka on ollut Turunmaan saariston hallussa "ikiaikaisesti".
Lisätietoja:
Uusi Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus, nettiversio
työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, puh. 0295 022 772
- Julkaisupäivä
- 27.4.2017