TE2024-uudistuksen valmistelu on edennyt hyvää vauhtia ja hyvässä yhteistyössä eri tasoilla toimijoiden kesken. Kaakkois-Suomen kolmella työllisyysalueella, Etelä-Karjalassa, Etelä-Kymenlaaksossa ja Kouvolassa organisoidutaan ja valmistaudutaan vuoden vaihteen tulevaan muutokseen. Yhteistyö- ja seurantakeskustelut ovat yksi työvoimapalvelujen Järjestämislakiin 23§ pohjautuvista ohjauselementeistä. Tänään keskusteluvuorossa oli Kaakkois-Suomi, johon Kaakkois-Suomen ELY-keskus oli kutsunut koolle kaikki uudistuksen valmisteluun osallistuvat tai siitä kunnissa päättävät henkilöt. Alueellisten yhteistyö- ja seurantakeskusteluiden tavoitteena on tukea tulevia työvoimaviranomaisia ja kuntia palvelujen järjestämisessä ja kehittämisessä.
Avauspuheenvuoroissa nousi esille Kaakkois-Suomen haastava työllisyystilanne
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Satu Mäkelä korosti avauspuheenvuorossaan ”Työllisyyden laajaa käsitettä, jota pitää katsoa monesta eri näkökulmasta”. Kaakkois-Suomen työllisyystilanne on tällä hetkellä haastava, ja työttömyys on kasvussa. Tilanne on kuitenkin saman suuntainen koko maan työllisyystilanteen kanssa, vaikka metsäteollisuudesta johtuvat Kaakkois-Suomen äkillisten rakennemuutosten tilanteet (ÄRM Kymenlaaksossa ja paikallinen PÄRM Imatran seudulla) nostavat alueella työttömyyttä ja lisäävät lomautettujen määrää. Satu Mäkelä totesi, ettei kuntakokeilujen puuttuminen alueelta ole vaikuttanut valmisteluun, vaan hyvä yhteistyön malli ja työllisyyden ekosysteemi on tullut työllisyysohjelmien ja -johtoryhmien kautta eri tahoille tutuksi. Kaakkois-Suomen TE-toimiston johtaja Jari Saarinen painotti avauspuheenvuorossaan resurssien tasaista jakautumista valmistelussa kolmelle työllisyysalueelle, kahden maakunnan Kaakkois-Suomessa.
Kaikilla kolmella työllisyysalueella TE2024 -uudistuksen valmistelu on suunniteltua ja aikataulutettua
Työllisyysalueet esittäytyivät ja kertoivat omista valmisteluvaiheistaan. Puheenvuorot alueilta pitivät Etelä-Karjalasta hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikkö Sanna Natunen ja muutosjohtaja, TE2024 Elinvoimaa Etelä-Karjalaan -hanke Johanna Ilmoni, Etelä-Kymenlaaksosta TE24-projektipäällikkö Tea Aho ja Kouvolasta apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell. Vaikka työllisyysalueet valmistelevat muutosta itsenäisesti omilla tahoillaan, on Kaakkois-Suomen työllisyysalueiden keskinäinen yhteistyö ollut aktiivista. Kaakkois-Suomen TE-toimiston, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja KEHA-keskuksen henkilöstö ovat osallistuneet alueiden valmisteluun mukaan työnsä ohessa.
Työllisyysalueilla on tunnistettu elinvoiman ja työllisyyden edistämisen palveluekosysteemi menestymisen edellytyksenä, johon kaikkien alueen ja sen toimijoiden menestys vaikuttaa. Hyväksi toimintamalliksi on koettu päättäjien perehdyttäminen työllisyysasioihin. Etelä-Karjalassa yhteistyötä on lisäksi tehty C23 kaupunkien työllisyysjohdon ja Kuntaliiton työllisyysjaoston verkostoissa. Etelä-Kymenlaaksossa riskienhallintatyö siirtymävaiheen valmisteluun on ollut keskeistä. Myös Kouvolassa rakennetaan toimivaa työllisyyden palveluekosysteemiä muiden työllisyysalueiden mukaisesti. Kouvolalla on ollut vahva tahtotila olla itsenäinen työllisyysalue, joka rakentaa palveluekosysteemiä Vaikuttavat työllisyyspolut -hankkeen kautta.
Yhteistyö- ja seurantakeskustelut tulevat olemaan yksi työvoimapalvelujen ohjauselementeistä
Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) toimijoiden rooleista kertoivat johtava asiantuntija Tanja Ståhlberg ja asiantuntija Nina Lehtimäki. Jatkossa TEM seuraa, että tulevat työllisyysalueet täyttävät lain edellytykset. Työvoimapalvelujen ohjauksen kokonaisuuteen kuuluvat valtakunnalliset tavoitteet, työllisyyden edistämisen neuvottelukunta, yhteistyö- ja seurantakeskustelut ja neuvontamenettelyt. Alueellinen työllisyyden koordinaatiorooli säilyy edelleen ELY-keskuksissa, jonka tehtäviin sisältyvät elinvoiman ja elinkeinojen edistämiseen liittyvät tehtävät, työmarkkinoiden kokonaiskuva, alueellinen ennakointitieto, sekä yhteistyö- ja seurantakeskustelujen järjestäminen alueilla. Alueelliset kehitysnäkymät tuotetaan jatkossakin ELY-keskuksista.
KEHA-keskus ottaa vastuun TE- ja kotoutumispalvelujen kansallisesta ja alueellisesta arvioinnista. Tutkija Linda Typpö kertoi, että vuodesta 2025 eteenpäin KEHA-keskuksen tehtävänä on arvioida ja seurata työvoimapalveluiden ja kotoutumisen edistämisen palveluiden tuloksellisuutta ja toimeenpanoa sekä tuottaa niitä koskevaa tietoa työllisyysalueiden tiedolla johtamiseen. Ylijohtaja Satu Mäkelä nosti esille huolen, miten jatkossa arvioidaan työllisyyspalvelujen järjestämisedellytykset, johon kuntien taloustilanne vahvasti vaikuttaa. KEHA-keskus vastasi tarkastelevansa arviointiraportissaan taloudellisten resurssien kohdennusta työllisyyspalvelujen tuottamiseen.
Hyvinvointialueet tuottavat jatkossakin monialaisia palveluita
Hyvinvointialueiden yhteiset kuulumiset välitti aikuisten monialaisten palvelujen johtaja Tiina Kirmanen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta. Kuulumisissa toivottiin luottamukseen perustuvan yhteistyön ja aktiivisen vuoropuhelun jatkuvan eri tasoilla muutoksesta huolimatta. Hyvinvointialueen edustajat esittivät kiitoksensa siitä, että ovat saaneet olla tiiviisti mukana TE24-valmistelussa eri tasoilla suunnittelun alusta asti. Tulevaisuuden toiveina on huolehtia edelleen asiakaslähtöisyydestä, varmistamalla tarpeenmukaiset palvelut ja poistamalla päällekkäisyyksiä työikäisten sosiaalipalveluiden sisällä.
Ylialueelliset/valtakunnalliset toimintamallit ja niiden verkostot
Palvelujohtajat Tuija Luodelahti ja Tiia Piikki Kaakkois-Suomen TE-toimistosta, sekä yksikön päällikkö Mikko Hannula Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta kertoivat esimerkkejä aiemmista toimintamalleista ja verkostoista, joissa tehdään vahvaa ylialueellista tai valtakunnallista yhteistyötä. Muun muassa EURES-palvelut kv-rekrytoinnissa, muutosturva irtisanomis- ja lomautustilanteissa, toimintamallit TE-palveluhankinnoissa ja yhteinen Kesäksi duuniin -kesätyökampanja nuorille ovat hyviä esimerkkejä toteutuneista toimintamalleista. Ylialueellisia ja valtakunnallisia hankintoja on esimerkiksi toteutettu palvelun erityispiirteen ja/tai kohderyhmän koon perusteella, ja samanaikainen palvelutarve useammalla alueella on laskenut palvelun yksikkökustannusta. Näiden valmiiden mallien ja verkostojen toivotaan jatkuvan asiantuntijoiden kollektiivisen muistin kautta tulevaisuudessakin.
KOTO2024 -uudistuksen valmistelusta TE2024 -uudistuksen kontekstissa kertoi asiantuntija Sanna Laukkanen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Uusi kotoutumislaki tulee voimaan 1.1.2025 ja jatkossa KOTO24 liittyy maahanmuuton ja kotoutumisen tehtäviin kuntatasolla ja TE2024 työllisyysaluetasolla. Ylialueellista yhteistyötä toivotaan myös kotoutumisen ja maahanmuuton osalta. Kuntien kotoutumisen ja maahanmuuton yhteistyöryhmien käynnistäminen ja palvelujen järjestäminen ja kehittäminen alueellisena yhteistyönä on tärkeää tulevaisuudessakin. Pitovoima on parasta vetovoimaa!
