Tiedotteet 2016

Tuoreimmat ekotehokkuustilastot koottu (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)  julkaisee vuosittain Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit -raportin. Uusimpaan julkaisuun on koottu ympäristö-, taloudellisia- ja kulttuuris-sosiaalisia muuttujia viime vuosilta.

Ekotehokkuuskehitys on jatkunut sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa edellisvuosien tapaan myönteisesti: Ympäristöindikaattoreista Etelä-Karjalassa 53 % kehittyi positiivisesti ja Kymenlaaksossa 70 %, sosiaalis-kulttuuristen indikaattoreiden kehitysluvut olivat vastaavasti 54 ja 45 %, eli ympäristöindikaattorien kehitys on ollut Kymenlaaksossa Etelä-Karjalaa parempaa, mutta sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien suunta on Kymenlaaksossa kääntynyt huonompaan suuntaan. Etelä-Karjalan talouden suunta on ollut hiukan Kymenlaaksoa parempi (tiedot pääosin vuodelta 2013). Indikaattoreiden mukaan tilanne on edelleen haastavin alueen hyvinvointiin ja etenkin ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä, mutta myös tutkimus ja kehittämis (T&K) -toiminta kaipaa edelleen voimakasta panostusta maakuntien hyvinvoinnin parantamiseksi.

Maakuntien ekotehokkuus mennyt parempaan suuntaan

Kymenlaakson kehitys on mennyt ekotehokkuuden kannalta parempaan suuntaan. Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen ja uusiutuvan energian osalta Kymenlaaksossa on ylitetty selvästi kansalliset ja EU:n tavoitteet. Uusiutuvan energian osuus oli Kymenlaaksossa 62 % v. 2014  ja teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuoden 1990 jälkeen 63 %. Metsäteollisuuden rakennemuutos on vaikuttanut suuresti energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Tuulivoiman käytön lisäämiseen liittyneet tavoitteet eivät ole edenneet toivotulla tavalla.  

Etelä-Karjalassa uusiutuvien energianlähteiden osuus on ollut jo jonkin aikaa kasvusuuntainen. Uusiutuvan energian osuutta hallitsee vahvan selluteollisuuden ansiosta mustalipeä eli käytännössä sellun tuotantomäärät. Uusiutuvan energian osuus vuonna 2014 oli Etelä-Karjalassa huima 75,9 %.

Myös Etelä-Karjalassa teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet v. 2009 jälkeen selvästi sementtitehtaan prosessi- ja polttoaineuudistusten seurauksena. Kaukaan Voima Oy:n uuden biovoimalaitoksen hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa vuosittain poltetun turpeen määrä.

Kymenlaakson luonnonvarastrategian raportissa todetaan mm., että biotalouden uuden liiketoiminnan kehittäminen käynnistyi erityisesti metsäteollisuudessa. Kustannustehokkaita prosesseja jäte- ja sivuvirtojen hallintaan on kehitetty ja otettu käyttöön eri aloilla, sekä Kymenlaaksossa että  Etelä-Karjalassa.

Kaakkois-Suomessa ulkomaalaisten työllisyys huolestuttava

Ulkomaalaisten työttömyys on korkeammalla tasolla kuin suomalaisten työttömyys molemmissa maakunnissa ilmenee ekotehokuusraportin tiedoista. Ulkomaalaisten työllistymistään Suomessa vaikeuttavat suhdanteen lisäksi useat tekijät, kuten koulutuksen, kokemuksen ja kielitaidon puute. Tutkimusten (mm. Maahanmuuttajien työllisyyden esteet 2011) mukaan maahanmuuttajanaiset ovat useammin työttöminä kuin miehet. Koulutustasolla ja -maalla on merkitystä: hyvin koulutetut työllistyvät paremmin kuin huonosti koulutetut. Monesti työpaikka ei kuitenkaan vastaa koulutusta. Työttömyys on sitä epätodennäköisempää mitä pidempään maahanmuuttaja on asunut Suomessa.

Vuonna 2014 ulkomaalaisten työttömyysprosentti oli Kymenlaaksossa 42,3 ja  Etelä-Karjalassa 35,3 % (koko maa 30,2 %). Samaan aikaan suomalaisten luku oli 14,2 %.

Ekotehokkuutta seurattu jo yli kymmenen vuotta

Ecoreg-julkaisussa seurataan Kaakkois-Suomen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien muuttumista aikasarjoina. Raportissa on indikaattorikohtaiset yhteenvedot sekä arviot alueellisen ekotehokkuuden kehittymisestä ja tilasta Kaakkois-Suomessa.

Julkaisu sisältää tiedot kansallisista indikaattoreista ja niiden kehityksestä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Indikaattorit, yhteensä 61 kappaletta, antavat kattavan kuvan maakuntien kehitystilanteesta. Indikaattoreiden tekstiosioissa kuvataan yksityiskohtaisesti kehitykseen vaikuttavia syitä.

Vuotta 2014 koskevassa raportissa on tuttuun tapaan esitetty päivitetyt viimeisimmät saatavilla olevat tilastotiedot.

• Linkki Ekotehokkuus julkaisuun
• Aavistus-sivulle

Katso myös:

• Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategia 2011-2020. Seurantaraportti 2016  
• Kymenlaakson Luonnonvarastrategia 2010-2020. Seurantaraportti 2015