Poikkeuksellisen voimakas kevättulva heikensi ja heikentää vedenlaatua Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan jokivesistöissä. Vesi on ollut poikkeuksellisen sameaa ja kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet hyvin korkeita. Happamuushaittoja ei ole ainakaan  toistaiseksi esiintynyt. Tekoaltaiden happipitoisuudet pysyivät varsin korkealla vedenpinnan tavallista suuremmasta laskusta huolimatta.

Nopea lumien sulaminen yhdessä jokien paksuun jääpeitteen kanssa aiheutti  Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueelle harvinaisen voimakkaan kevättulvan. Virtaamat nousivat nopeasti niin valuma-alueen latvoilla kuin jokien alajuoksuillakin ja laajoja alueita peittyi veden alle. Keski-Pohjanmaan alueella tulvat jäivät hiukan vähäisemmiksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kartoitti huhtikuussa tulvivien jokien sekä  laskettujen tekoaltaiden vedenlaatua.

Vesistöihin rakennettuja tekoaltaita tyhjennettiin kevään aikana tulvan varalle, minkä vuoksi altaiden vesitilavuus pieneni. Tämä näkyi hapen vähentymisenä Hirvijärven ja Kyrkösjärven pohjanläheisessä vedessä, mutta ei juurikaan Kalajärvessä. Pintavedessä happi pysyi kaikissa järvissä melko hyvänä, eikä kalaston kannalta ongelmia pitäisi ilmetä. 

Huhtikuun alussa jokivesien ravinne- ja kiintoainepitoisuudet olivat ajankohdalle tyypillisellä, ja kuvasivat rehevää jokivettä. Esimerkiksi Lapväärtinjoessa fosforipitoisuus oli 51 µg/l ja Kyrönjoessa 80 µg/l.

Huhtikuun 10. päivän jälkeen jokien virtaamat nousivat nopeasti 10–50 kertaisiksi huhtikuun alkuun nähden. Tulva, jäät ja voimistunut virtaus huuhtoivat valuma-alueiden pelloilta ja metsistä sekä ojista ja jokiuomista mukaansa puutavaraa, kiintoainetta, hiekkaa, orgaanista ainesta, roskaa, jätettä, ravinteita, erilaisia haitallisia aineita ja happamoittavia yhdisteitä. Vastaavasti virtausnopeuden hidastuessa tulva-alueilla ja toisaalta virtaaman laskiessa joen mukaansa tempaamaa ainesta laskeutuu tulva-alueille, jokivarsille, joen pohjalle ja jokisuistoihin. Tulvan laskettua tämä on nähtävissä roskan, hiekan ja lietteen kertymisenä tulva-alueille.

Jokien vesi oli tulvahuipun aikana erittäin sameaa, likaisen ruskeaa ja kiintoaine- ja fosforipitoisuudet erittäin korkeita. Fosfori- ja kiintoainepitoisuudet jokivesissä moninkertaistuivat nopeasti huhtikuun alkupäiviin verrattuna. Esimerkiksi Lapväärtinjoen 16.4.2013 mitattu fosforipitoisuus 320 µg/l oli koko 2000-luvun korkein. Lapväärtinjoessa ja Kyrönjoessa arvioitiin tulvahuipun aikana kulkevan  2500-3500 tonnia kiintoainetta päivässä. Tulvahuipun jälkeen pitoisuudet kääntyivät laskuun, mutta ovat edelleen hyvin korkeita. Tulvat aiheuttavatkin suuren kuormituspiikin alapuolisiin järviin, jokisuistoihin sekä merialueille. Pohjanmaan jokivesille tyypilliset happamuushaittoja ei sen sijaan ole kevättulvan aikana esiintynyt:kevään toistaiseksi alin pH-arvo 5,5 mitattiin Maalahdenjoella. Keväiset happamuushaitat ovatkin pahimmillaan yleensä vasta toukokuun puolella.

Lisätietoja:

Tutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948