Tienpidon pohjavesiriskeihin vastataan moninaisin toimenpitein

Tiesuolan käyttö liukkaudentorjunnassa alkoi lisääntyä 1960-luvulla ja suurimmillaan levitetyn suolan määrä oli vuonna 1990. Nykyisin maanteillä käytetään suolaa merkittävästi vähemmän, mutta talven säiden vaihtelevuus ja ilmastonmuutos näkyvät silti käyttömäärissä. Pohjaveden laadussa tiesuolan käyttö näkyy kloridipitoisuuden kohoamisena.

Kuvassa pohjavesisuojauksen asentamistöitä.

Tienpidon ja liikenteen pohjavesiriskejä ja pohjavedelle aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään moninaisin keinoin ja Väyläviraston pohjaveden suojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Uudet suunniteltavat väylät pyritään sijoittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, tai jos se ei ole mahdollista, tiealueelle rakennetaan pohjavesisuojaus. Olemassa olevilla väylillä sen sijaan voidaan muun muassa seurata pohjaveden kloridipitoisuutta, vähentää tiesuolausta tai siirtyä vaihtoehtoisen liukkaudentorjuntakemikaalin käyttöön. Uusia pohjavesisuojauksia rakennetaan lähinnä tien perusteellisen parantamisen yhteydessä.

Kulloinkin valittava toimenpide perustuu tienpidon ja liikenteen riski- ja vaikutusarvioon. Yksi menetelmistä on tiesuolariskirekisteri, jossa pohjavesialueen riskialttiutta arvioidaan tie-vedenottamoparien ominaisuuksiin, vedenottamon sijaintiin suhteessa tiehen ja tien talvihoitoluokkaan. Pirkanmaalla tieriskirekisteri on edellisen kerran päivitetty vuonna 2018.

Näytteenotto on Pirkanmaan yleisin tapa seurata pohjaveden laatua

ELY-keskuksen liikennevastuualue seuraa Pirkanmaalla yli kahdenkymmenen pohjavesialueen kloridipitoisuutta. Näytteenottokertoja on vuodessa yli 50. Seurattavien kohteiden tuloksia käydään läpi vuosittain, ja mahdollisia suojelutoimenpiteisiin tarvittavia muutoksia mietitään yhdessä ympäristöviranomaisen kanssa.

Pirkanmaan pohjavesialuilla on myös viime vuosina siirrytty merkittävässä määrin vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntakemikaalien, kuten kalium- tai natriumformiaatin käyttöön. Yhteensä vaihtoehtoisia liukkaudentorjuntakemikaaleja käytetään jo yli kymmenellä pohjavesialueella. Natriumkloridin käyttöä ei näillä alueella kuitenkaan ole täysin poissuljettu keliolosuhteiden sitä vaatiessa – talvihoidon lähtökohtana on aina varmistaa liikenteelle mahdollisimman tasalaatuinen keliolosuhde ja hyvä liikenneturvallisuuden taso.

Lisää lukemista: Väyläviraston ohje Pohjaveden suojelu maanteillä 19/2020: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-19_pohjaveden_suojelu_web.pdf