Tienpidon lisärahat tulivat tarpeeseen - korjausvelka ei kasva Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)
Viime kesänä tietä päällystettiin mm. Kouvolan Sippolassa. Kuva: Minna Niukkanen.
Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen tienpidossa – muutenkin kuin koronan aiheuttaman epidemian takia. Parantamis- ja ylläpitotöitä on tehty huomattavasti enemmän kuin aikaisempina vuosina. Tämän on mahdollistanut perustienpidon määrärahojen korotus tämän vuoden alussa lähes 30 prosentilla eli noin 7 miljoonalla eurolla. Lisäksi alkukesästä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle myönnettiin tienpitoon koronaelvytysrahoitusta vajaat 4 miljoonaa euroa. Näin perustienpidon määrärahaa oli vuonna 2020 käytettävissä jopa 11 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019.
Teiden korjausvelka ei kasva tänä vuonna
Perusväylänpidon merkittävä tasokorotus on mahdollistanut sen, että tieverkon korjausvelka ei kasva Kaakkois-Suomessa tänä vuonna. Tasokorotus näkyy erityisesti teiden ylläpidossa, jossa päällystekilometrit lisääntyivät merkittävästi. Päällystettyjen teiden ja tiemerkintöjen ylläpidon rahoitus vuonna 2020 oli noin 11 M€, kun se oli vuonna 2019 vain 6 M€.
Vuonna 2020 päällystettiin yhteensä noin 220 kilometriä teitä, kun päällystekilometrit vuonna 2019 olivat vajaat 150. Tämä tarkoittaa, että pääteiden nykyinen kuntotaso voidaan turvata. Myös alemman tieverkon päällysteiden kuntoa voitiin nyt parantaa. Vuosien tauon jälkeen myös monet kevyen liikenteen väylät saivat uuden päällysteen. Kevyen liikenteen väyliä päällystettiin tänä vuonna yhteensä noin 18 km, jolla on kävelyä ja pyöräilyä edistävä vaikutus.
Korjausvelkarahoituksella saatiin teitä kuntoon
Vuosien 2014 ja 2020 välisenä aikana on päällystetty keskimäärin 207 km vuodessa, mutta keskiarvoa nostaa vuosina 2017 ja 2018 käytössä ollut erillinen korjausvelkarahoitus. Korjausvelkarahoituksen avulla kunnostettiin vuosina 2016, 2017 ja 2018 noin 196 km seutu- ja yhdysteiden päällysteitä. Lisäksi korjausvelkarahalla parannettiin ja päällystettiin sorateitä yhteensä 20 kilometriä.
Korjausvelkaohjelman rahoitus loppui vuoteen 2018. Samalla päällysteisiin käytettävä rahoitus lähes puolittui. Tälle vuodelle päällysteisiin myönnetty lisärahoitus tuli todella tarpeeseen, jotta korjausvelka ei ehtinyt lähteä merkittävään kasvuun. Mikäli viime vuoden kaltainen rahoituksen taso olisi jatkunut, etenkin alemmalla tieverkolla päällysteiden kunto olisi jatkanut huononemistaan ja korjausvelan määrä olisi kääntynyt jyrkkään kasvuun. Olisimme todennäköisesti joutuneet harkitsemaan joidenkin päällystettyjen teiden muuttamista takaisin sorateiksi, kuten muualla Suomessa on jouduttu jossain määrin tekemään.
Paikkausurakalla päällystevaurioiden kimppuun
Tienpidon linjausten mukaan vilkkaimpien teiden kunto pidetään nykytasolla, mutta alemmalla tieverkolla kunnon sallitaan jonkin verran heikkenevän. Koska päällysteen uusiminen ei ole mahdollista läheskään aina kun se olisi tarpeen, joudutaan varsinkin vähäliikenteisemmillä teillä turvautumaan päällystevaurioiden paikkaamiseen. Niillä pystytään korjaamaan huonokuntoisia päällysteitä etenkin alemmalla tieverkolla. Tämän takia Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella on käytettävissä erillinen paikkausurakka.
Paikkausurakassa tehtiin vuonna 2018 kohteita 25 kappaletta, mikä tarkoitti 2930 t päällystemassaa. Vuonna 2019 kohteita tehtiin 37 kappaletta, jolloin tehdyt tonnit olivat 3270 t. Tänä vuonna paikkauskohteita tehtiin 45 kappaletta ja tehdyt tonnit olivat 6610 t. Jos verrataan kuluvaa vuotta vuoteen 2018, niin kohteet ja tonnit ovat kaksinkertaistuneet, ja vuoteen 2019 verrattuna paikkauskohteiden kokoa on saatu suurennettua, eli yhdellä kohteella on saatu aikaan enemmän vaikuttavuutta.
Kaakkois-Suomen alueella on valtion maanteitä 4156 kilometriä. Valtateitä on noin 557 km, kantateitä 87 km, seututeitä 665 km sekä yhdysteitä 2827 km. Päällystettyjä teitä Kaakkois-Suomessa on 2846 km ja sorateitä noin 1403 km. Suuri osa elinkeinoelämän kuljetuksista liikkuu vilkkaasti liikennöidyllä päätiestöllä. Päällystetyn tieverkon merkitys on suuri erityisesti vientikuljetuksille. Myös muulla tieverkolla on merkityksensä sekä kuljetuksille että henkilöliikenteessä: maa- ja metsätalouden kuljetukset liikkuvat päivittäin vähäliikenteisemmällä yhdystieverkolla ja iso osa työmatka- ja asiointiliikenteestä käyttää keskivilkkaita ja vähäliikenteisiä seutu- ja yhdysteitä.
Tuomas Talka
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
