Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Sote-alalle suuntaava kotoutumiskoulutuksen pilotti vauhditti polkuja ammatillisiin opintoihin ja työhön

Miten kotoutujan polkua ja kotoutumiskoulutusta voitaisiin tiivistää niin, että opiskelijat pääsisivät entistä nopeammin ammatillisiin opintoihin tai työhön? Tätä pohdittiin Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ja pantiin pystyyn KOTOSOTE-pilotti. Sen tulokset kannustavat jatkamaan.

Kotoutumiskoulutusta on kehitetty Pirkanmaalla omalla, tuloksellisella mallilla: siinä on kolme koulutuspolkua, jotka on kohdistettu erilaisille asiakasryhmille. TAKK vastaa ammatillisen kotoutumisen polusta. Se on suunniteltu asiakkaille, jotka suuntautuvat jo koulutuksen aikana tai pian sen jälkeen työhön tai ammatilliseen koulutukseen.

Keväällä 2023 alkaneessa ja juuri päättyneessä KOTOSOTE-pilotissa tätä koulutuspolkua on kehitetty edelleen. Kotoutumiskoulutuksen kahden ensimmäisen moduulin jälkeen sote-alasta kiinnostuneet eriytettiin kokeiluryhmäksi, jossa ammattialaan ja ammatissa tarvittavaan suomen kieleen keskityttiin aikaisempaa vahvemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Tavoite oli, että opiskelijat etenisivät nykyistä nopeammin ammatilliseen koulutukseen opiskelemaan esimerkiksi lähihoitajiksi tai hoiva-avustajiksi – ja töihin.

–  Paljon käydään keskustelua siitä, että kotoutujien koulutuspolkuja pitäisi tiivistää. Samaan aikaan meillä on sote-alalla kova työvoiman tarve. Lähdimme pohtimaan, millä tavoin jo kotoutumiskoulutukseen voitaisiin ottaa mukaan ammatillisia sisältöjä entistä vahvemmin, TAKKin Kotoutumiskoulutuksen koulutuspäällikkö Soile Mäkiranta sanoo.

TAKK tarjoaa kotoutumiskoulutuksessa ammattialajaksoja vähintään kuudella eri alalla, joista kaikki opiskelijat valitsevat yhden tai kaksi kolmen viikon tutustumisjaksoa. Sote on ollut viime vuosina ammattialoista suosituin.  

– Tähän KOTOSOTE-pilottiin valikoitui sadasta ammatillisen kotoutumisen polun lokakuussa 2022 aloittaneesta 14, joilla oli sote-taustaa tai kiinnostusta alaan. Kaikkiaanhan TAKKin kotoutumiskoulutuksessa opiskelee päivittäin noin 250 maahanmuuttanutta. Jotta koulutusta voidaan tällä tavoin ryhmämuotoisesti suunnata tiettyyn alaan, se edellyttää aika isoja opiskelijamääriä – tarvitaan tarpeeksi alasta kiinnostuneita.

Rohkaisevat tulokset

Aikaisemmin kotoutumiskoulutuksen päättäneet ja sote-alalle tutkintokoulutukseen tähdänneet eivät ole menestyneet kovin hyvin opiskelijavalinnoissa muun muassa kielitaidon rajallisuuden vuoksi. Jotta opiskelijat pääsisivät opiskelemaan alaa ja tietysti lopulta töihin, valmiuksia toimia suomalaisessa sote-kentässä ja kielitaitoa pitää parantaa.

– Pilotin kokemukset ovat rohkaisevia. Mukaan lähteneistä 14 opiskelijasta kaikki, jotka ovat tässä vaiheessa halunneet jatkaa alalle, ovat löytäneet työtä tai saaneet opiskelupaikan lähihoitaja- tai hoiva-avustajakoulutuksista. Muutamilla on tähän hetkeen muita jatkosuunnitelmia ja he hakeutuvat alalle ehkä myöhemmin, Soile Mäkiranta kertoo.

Kouluttaja Maisa Sunell korostaa, että koulutuksessa näkyi myös opiskelijoiden poikkeuksellisen hyvä motivaatio opiskella ja oppia sote-alaa ja suomen kieltä.

– Koskaan ei tultu myöhässä, koskaan eivät kotitehtävät olleet tekemättä. He halusivat – ja haluavat – tosissaan hoitoalalle.

Sunell ja Mäkiranta arvioivat, että tällainen jo varhaisessa kotoutumiskoulutuksen vaiheessa tietylle alalle suuntautuminen myös selkeyttää opiskelijan urasuunnitelmaa ja auttaa opiskelijaa tunnistamaan, onko ala lopulta se, mihin hän jatkossa haluaa.


TAKKin Kotoutumiskoulutuksen koulutuspäällikkö Soile Mäkiranta (oik.) ja kouluttaja Maisa Sunell pitävät KOTOSOTE-pilotin tuloksia kannustavina ja toivovat, että mallia voitaisiin pilotin jälkeen jatkokehittää ja kokeilla ehkä muillakin aloilla.

”Totta kai jatkamme!”

Catia Fernandes Portugalista, Chinenye Samuel Nigeriasta ja Hakimi Nageebullah Afganistanista ovat innoissaan: he ovat juuri päättäneet kahden moduulin mittaisen KOTOSOTE-pilotin, johon sisältyivät myös ammattialajakso sekä kaksi työssäoppimisjaksoa. He opiskelivat paljon sote-alan kieltä ja tutustuivat alan työhön – ja nyt he jatkavat lähes saman tien TAKKin hoiva-avustajakoulutukseen. Tulevaisuuden tähtäimessä ovat lähihoitajan tutkinto ja mahdollisesti myös sairaanhoitajaopinnot.    

Catialla on jo kotimaastaan hoitoalan kokemusta, ja nyt Tampereella ammatillisten opintojen ohella myös osa-aikatyötä hoivakodissa. Hän korostaa kotoutumiskoulutuksen ammattiin suuntaavan osuuden tärkeyttä.

– Koulutuksessa oppii alan suomenkielistä sanastoa, työkäytäntöjä, apuvälineitä ja niiden käyttöä, hoitokulttuuria. Kaiken kaikkiaan näkee, mitä hoitotyö Suomessa on.

Biotekniikan alalla toiminut Chinenye ja tulkkina työskennellyt Hakimi ovat Catian kanssa samaa mieltä ja tyytyväisiä koulutukseen.

Suomen kieli oli aluksi vaikeaa, mutta kolmikko korostaa kielitaidon merkitystä ja kiittää TAKKin hyviä opettajia ja todella intensiivistä opetusta. Suomi sujuu mukavasti vuoden opiskelun jälkeen.

– Lopulta… ei suomen kielen oppiminen niin vaikeaa ole, jos vain itse haluaa oppia, Hakimi huomauttaa.

Ja Chinenye jatkaa:

– Ja itse työ. Sen tavoitehan on hoitaa ihmistä tosi hyvin.

Kaikilla kolmella on vahva halu työskennellä Suomessa ja pitää huolta esimerkiksi vammaisista ja vanhuksista – aivan yhtä suurella sydämellä kuin omista lähimmäisistään.


Catia Fernandes (oik.), Hakimi Nageebullah ja Chinenye Samuel ovat tyytyväisiä sote-alalle suuntautuneeseen kotoutumiskoulutukseen. He jatkavat saman tien hoiva-avustajakoulutukseen, ja kolmikosta kaikilla on tavoitteena jatkaa opiskelua edelleen, mahdollisesti työn ohessa. – Jatko-opiskelu on todella tärkeää, he sanovat.

Kokeilu kannatti

Kotoutumiskoulutuksen hankkii Pirkanmaan ELY-keskus, ja idea KOTOSOTEn kehittämisestä tuli TAKKista.

– Sieltä kysyttiin, voitaisiinko pilotoida KOTOSOTEa. ELY-keskuksessa halutaan tukea tällaista ideointia ja kokeilua, koska sote-alan työvoimatarve on suuri. Millaisilla eri keinolla saadaan sote-alalle työvoimaa? Tätä kysymystä pilotillakin osaltaan yritetään ratkaista. Jos maahanmuuttaneiden matkaa opinnoista töihin pystytään nopeuttamaan, olemme tyytyväisiä, sanoo maahanmuuttoasiantuntija Marjo Anttila.

Teksti ja kuvat: Hybridiviestintä Effet Oy