- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Sinilevätilanne pysynyt rauhallisena Hämeessä
Tähän asti Hämeen ELY-keskuksen alueella sinilevähavainnot ovat olleet yksittäisiä kesä-heinäkuun aikana. Tuulinen, sateinen ja kylmä sää ovat hillinneet sinileväesiintymien muodostumista. Tänä vuonna Hämeessä on valtakunnallisia sinilevien seurantapaikkoja yhteensä 13. Erittäin runsaita sinileväesiintymiä ei ole havaittu ja runsaaksi esiintymä on muodostunut vain Loppijärven havaintokohteessa. Yleisöhavaintoja runsaista sinileväesiintymistä on tullut vain muutama. Kuluvalla viikolla seurantapaikoista sinilevää on havaittu hieman Vesijärven pohjoisosassa, Loppijärven kirkonkylän uimarannalla, Vesijärven Mukkulassa ja Kotiniemen uimarannalla Alasenjärvellä.
Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti
Sinilevien massaesiintymät ovat riippuvaisia vallitsevista sääolosuhteista ja etenkin tuulen aiheuttamasta turbulenssista. Tuuli saa sinilevän sekoittumaan tasaisesti koko vesimassaan, jolloin se on vaikeammin silmin havaittavaa. Vähätuulisina päivinä koko kesän vedessä kasvaneet sinilevät voivat nousta veden pintaan niiden syvyyden säätelyn heiketessä. Säätelykyky heikkenee sinilevän vanhetessa loppukesää kohti mentäessä. Pintaan nousevat sinilevät ovat peräisin usein laajemmalta alueelta, jolta pienikin tuulen vire kokoaa niitä yhteen muodostaen massaesiintymiä.
Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä pinnalla tai pinnan alla kelluvista vihertävistä hiutaleista tai tikkusista sekä kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rantaan ajautuneista levälautoista ja –kasaumista. Erittäin runsaasta esiintymästä on kyse silloin, kun rantaan kertyy suurempi määrä sinilevää, joka voi muistuttaa vihreää maalia. Sinileväesiintymien eri asteet voivat vaihdella suuresti saman järven eri osissa johtuen tuulen suunnasta ja rannan muodoista. Sinilevä voi haista ummehtuneelle ja homeiselle. Esiintymän väri vaihtelee useimmiten kellertävän vihreästä sinisen vihreään, mutta väripoikkeamiakin esiintyy.
Suhtaudu varauksella runsaisiin sinileväesiintymiin
Sinilevistä noin puolet on todettu myrkyllisiksi ja siksi niiden runsaampiin esiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Myrkyllisyys on varmennettavissa vain laboratoriotesteillä. Mikäli vedessä on havaittavissa sinilevää, ei vettä pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Uimista ja esimerkiksi koirien uittamista tulisi välttää runsaan leväesiintymän aikana. Lapset ja kotieläimet on tärkeää pitää poissa rantavedestä. Sinilevät voivat aiheuttaa iho- ja silmäoireita, nuhaista oloa, lihaskipua ja pahoinvointia. Herkkäihoiset voivat saada oireita jo pienistä levämääristä.
Hämeen ELY-keskukseen voi tarvittaessa lähettää sinilevänäytteitä määritettäväksi.
Lisätietoja:
Harjoittelija Ronja Jokirinne, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 192
Levätilannetta voi seurata Järviwikistä osoitteessa:
Omia havaintoja voi kirjata havaintolähetin kautta osoitteessa:
Näin tunnistat sinilevän:
Tiedotus:
Viestintäsuunnittelija Jaakko Koivisto, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 201
- Julkaisupäivä
- 20.7.2017