- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Perinnemaisemia kartoitetaan Pohjois-Pohjanmaalla - 25 vuoden takaiset tiedot päivitetään ja uusia kohteita etsitään (Pohjois-Pohjanmaa)
Kesäkuussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus käynnistää maakunnan perinnemaisemien päivitysinventoinnin. Ympäristöministeriö rahoittaa kartoituskierroksen, jonka yhteydessä päivitetään tietoja jo inventoitujen perinnemaisemien tilasta, inventoidaan uusia kohteita kuten ympäristösopimuksella hoidettavia alueita ja kartoitetaan hoidon laajentamismahdollisuuksia. Tänä vuonna maastotyöt suuntautuvat etupäässä Perämeren rannikkoseudulle, missä kartoitettavia kohteita on eniten tiedossa.
Perinnemaisemat eli perinnebiotoopit ovat uhanalaisia luontotyyppejä, jotka ovat syntyneet perinteisen maatalouden aikakaudella siitä pitäen, kun maanviljely ja karjatalous alkoivat vakiintua Suomessa. Perämeren rannikolla karjanrehu saatiin merenrantaniityiltä, joista tunnetuimpia olivat valtavat Limingan niityt. Hailuodossa vakiintui omanlaisena niitto- ja laidunnusjärjestelmä, joka hyödynsi tarkoin saaren luonnonvaroja. Sisämaassa niitettiin jokivarsi- ja järvenrantaniittyjä, joita esimerkiksi Pudasjärven suunnalla oli runsaasti. Kuivan maan niityt olivat pieniä ja kivisiä kaskiahojen jäänteitä, ja karja laidunsi metsissä.
1990-luvun valtakunnallisessa perinnemaisemainventoinnissa luonnonlaitumista ja -niityistä löydettiin enää rippeitä. Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit on nykyään arvioitu uhanalaisiksi. Niiden hoitoon on voinut saada tukea maatalouden ympäristötukijärjestelmästä. Pohjois-Pohjanmaalla on saavutettu hyviä tuloksia erityisesti merenrantaniittyjen hoidossa. Merenrantaniityt soveltuvat lihakarjan laitumiksi, ja laajoja ranta-alueita onkin saatu ympäristösopimusten piiriin. Ympäristösopimusten kautta viljelijät ovat saaneet tuloja perinnebiotooppien hoitamisesta, ja onnistuneet hoitohankkeet ovat tuoneet myös välillistä hyötyä maaseudulle parantamalla luontoon ja paikalliseen ruoantuotantoon tukeutuvien elinkeinojen edellytyksiä. Pitkäjänteinen hoitotyö alkaa näkyä rantaniittyjen uhanalaisen lintu- ja kasvilajiston ja avaran maiseman palautumisena. Kahlaajalinnuista esimerkiksi mustapyrstökuiri, etelänsuosirri ja suokukko sekä kasvilajeista ruijanesikko ja rönsysorsimo hyötyvät rantamaiden laidunnuksesta.
Perinnemaisemat kartoitetaan uudelleen, koska 1990-luvulla kerätty tieto on jo vanhentunut. Luontotyyppien tila on muuttunut, uusille alueille on tehty ympäristösopimuksia ja vanhoja alueita on kasvanut umpeen. Maatalouden tukiohjelmakauden vaihtuessa tarvitaan tietoa arvokkaiden perinnebiotoopeista sijainnista ja hoitotarpeista. Kartoitus ei kuitenkaan velvoita alueiden hoitamiseen, eikä kyseessä ole myöskään alueiden suojelu. Koko maassa tehtävää kartoitusta varten on laadittu yhtenäiset inventointiohjeet.
Maastokäynnillä päivitetään tiedot kohteen rajauksesta, maankäytön historiasta sekä nykyisestä hoidosta. Kasvillisuus ja puusto kartoitetaan. Tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon paikkatietojärjestelmään, josta ne ovat käytettävissä esim. ympäristösopimuksia haettaessa tai muutoin alueen hoitoa suunniteltaessa. Järjestelmästä voidaan esimerkiksi tuottaa sähköisesti tai paperitulosteena kartta ja kohteen kuvaus maanomistajan tai alueen hoidosta vastaavan käyttöön.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kartoittajat maastoutuvat kesäkuun puolivälin jälkeen Kalajoen rannikkoseudulle käytyään ensin inventointikoulutuksen. ELY-keskuksen järjestämään koulutukseen 11.-12.6. osallistuu perinnemaisemien kartoittajia ja muita asiantuntijoita koko maasta.
Lisätiedot:
Maarit Vainio p. 0295 037 007, [email protected]
Perinnemaisemainventoinnit
Vuosien 1992 - 1996 perinnemaisemainventoinneissa nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueelta löytyi noin 350 arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta, joiden yhteispinta-ala oli noin 3 570 ha. Kartoituksen tulokset julkaistiin silloisten alueellisten ympäristökeskusten raporteissa.
Uudella inventointikierroksella on Pohjois-Pohjanmaalla tiedossa noin 800 tarkistettavaa kohdetta, yhteensä noin 7800 ha. Näistä runsaat 3 600 ha on merenrantaniittyjä ja -laitumia. Muut kohteet ovat hajallaan ympäri maakuntaa.
Ympäristöministeriö rahoittaa valtakunnallista perinnebiotooppien päivitysinventointia vuosina 2019 - 2021. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle se myönsi 50 000 € vuoden 2019 inventointeihin.
- Perinnemaisemien inventointiohje (doria.fi)
Merenrantaniityt
Inventoitavista alueista yli 3 600 ha on merenrantaniittyjä, joista suurin osa on Natura-verkoston kohteita. Nämä Perämeren maankohoamisrannikon arvokkaimmat merenrantaniityt sisältyvät pääosin myös kansainvälisesti arvokkaisiin lintuvesikohteisiin, ja niillä sijaitsee merkittävä osa luontodirektiivin IV-liitteen tiukasti suojeltujen kasvilajien populaatioista: upossarpio, pohjansorsimo, nelilehtivesikuusi, ruijanesikko ja rönsysorsimo puhumattakaan muista ns. ruijanesikkoryhmän ja Perämeren kotoperäisistä lajeista.
Merenrantaniittyjen merkitys lintudirektiivin liitteen I lajeille ja muuttaville Natura-alueiden valinnan perusteena oleville lajeille on valtakunnallisesti ja osalle lajeista kansainvälisestikin hyvin suuri. Suojelun kannalta keskeisiä lajeja ovat muun muassa kiljuhanhi, etelänsuosirri, mustapyrstökuiri, suokukko ja jouhisorsa, joiden kannoista merkittävä osa joko pesii tai levähtää Perämeren Natura-alueiden rantaniityillä. Arvokkaita kohteita priorisoidaan inventoinnissa sekä aikataulun että inventointitarkkuuden suhteen.
Perinnemaisemien merkitys
Perinnemaisemat ovat monimuotoisimpia elinympäristöjämme. Noin viidennes uhanalaisista lajeista on perinnemaisemien ja muiden ihmisen muovaamien ympäristöjen lajeja, ja suurin näitä uhkaava tekijä on avoimien alueiden umpeenkasvu. Lajien ja luontotyyppien kirjon ohella perinnemaisemat tarjoavat muitakin ympäristöhyötyjä kuten pölyttäjäpalveluja ja valumavesien puhdistusta. Perinnemaisemien hoito tuo tuloja viljelijöille ja niiden vetovoima hyödyttää esimerkiksi matkailua. Ne ovat arvokas palanen kulttuurihistoriaa ja maisemaa tarjoten hienot puitteet erilaisiin harrastuksiin ja oppimiseen.
Kartat
Haapavesi
Hailuoto
Ii
Kalajoki
Kempele
Liminka
Lumijoki
Oulu
Pyhäjoki
Raahe
Siikajoki
- Julkaisupäivä
- 4.6.2019