Muotoilusta pk-teollisuuden kilpailukyvyn kirittäjä? (Pirkanmaan ELY-keskus)
EU käynnistää Design-tutkimusohjelman vuonna 2015. Suomessa on iskettävä kiinni tähän ja luotava realistinen muotoilun kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke, jonka tulokset viedään käytäntöön.
Suomen Muotoilusäätiö on toteuttanut Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoittamana esiselvityksen 'Pirkanmaa Design Network' (Euroopan aluekehitysrahaston osarahoitus). Yhteistyötahoina hankkeessa olivat Tredea Oy, Tampereen kauppakamari, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä TAMK. Pirkanmaalla ei ole vahvaa pk-yrityskenttää palvelevaa muotoilukoulutusta, mikä korostaa verkostoyhteistyön ja aktivointitoimien merkitystä. Tuote- ja palvelumuotoilulla, käyttäjälähtöisyydellä ja käytettävyydellä on suuri merkitys pk-yrityskentän tuotannon uudistamiselle ja kilpailukyvylle.
Hanketoteuttajan puheenvuoro
Esa Tuominen, Suomen Muotoilusäätiö:
Tunnistetaanko muotoilu yrityksen kilpailukykytekijäksi? Vastausta tähän on etsitty sekä Tekesin valtakunnallisessa Muodosta tulosta -hankkeessa että Pirkanmaalla, jossa Suomen Muotoilusäätiön aloitteesta toteutettiin viime vuonna mm. pk-yritysjohtajien ja muotoiluyrittäjien haastatteluja sisältänyt esiselvitys. Valtaosa alueen 16 muotoiluyrityksen edustajasta näki muotoilun myynnin suurimmaksi esteeksi sen, että muotoilun merkitystä ei tunnisteta. Joka toisen muotoilijan mielestä Pirkanmaan toimintaympäristöä voitaisiin parhaiten kehittää lisäämällä pk-yritysjohtajien muotoiluymmärrystä.
Haastattelujen kohteeksi valikoitui 50 johtajaa 450 teknologiateollisuuden pk-yrityksestä. Kolmanneksen kokemukset muotoilun käytöstä olivat positiivisia. 40 % yrityksistä oli ottanut käyttöönsä tuotekehitystiimin. Viidennes johtajista ilmoitti käyttävänsä oman paikkakuntansa muotoilijoita palveluksessaan ja neljännes ulkopaikkakuntalaisia. Tärkein palaute oli mielestäni se, että neljä viidestä johtajasta ilmoitti konkreettisen kiinnostuksensa yrittäjien ja muotoilijoiden yhteistyöverkoston toimintaan.
Haastateltujen yritysjohtajien suuri enemmistö oli vakuuttunut muotoilun vaikuttavuudesta yrityksen kilpailukykyyn. Nämä johtajat tunnistivat muotoilijoiden erityisen kyvykkyyden merkityksen yrityksen kilpailukyvyn kirittäjänä. Haastattelimme kaikki ne johtajat, jotka halusivat tulla haastatelluiksi muotoilun merkityksestä liiketoiminnalleen. Alueen teknologiateollisuuden johtajista heitä oli vain yksi kymmenestä. Lieneekö tässä yksi vastaus siihen, miksi Suomessa syntyy niin vähän kaupallistettavia innovaatioita?
Muotoilijoiden ja pk-yritysjohtajien lisäksi haastateltiin 20 muuta toimijaa alueella. Pirkanmaalla toimii muotoiluperustaisia suuryrityksiä ja eräitä julkisyhteisöjä, joissa oli merkittäviä muotoiluprosesseja meneillään yhteistyössä alueen muotoilutoimistojen kanssa.
Muotoilua arvostetaan – tosin aivan liian pienessä piirissä. Muotoilun käyttöä haluttaisiin yrityksissä lisätä, mutta sitä ei osata kaupallisesti hyödyntää. Tuotemuotoilun käsitettä pidetään epämääräisenä ja muotoilun terminologiaa outona. Neljä viidestä suomalaisesta pk-yritysjohtajasta on tätä mieltä. Haastattelemiemme johtajien enemmistö katsoo, että muotoilulla on ratkaiseva merkitys yrityksen vientikilpailukykyyn. He arvostavat muotoilua strategisena kyvykkyytenä.
TAUSTATIEDOT KIRJOITTAJASTA
Esa Tuominen (FT, VTM, eMBA) on vuorovaikutusjohtamisen ja yrittäjyyden tutkija sekä kansainvälisen Stratos-ryhmän jäsen. Hän on entinen Lahden Muotoiluinstituutin hallituksen jäsen ja sertifioitu Excellence Finland-kehitysohjelman arvioija. Tämä kirjoitus on tiivistelmä Esa Tuomisen Eduskunnassa TUTKAKSEN muotoiluseminaarissa 25.3.2014 pitämästä esitelmästä.