- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Lounais-Suomen pintavesien ekologisen tilan uusi arvio valmistunut, vesien tila heikentynyt rannikkovesissä (Varsinais-Suomi, Satakunta)
Varsinais-Suomen ja Satakunnan järvien tila vaihtelee erinomaisesta huonoon, puolet järvistä on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Joet ovat pääosin tyydyttävässä tai välttävässä tilassa. Erinomaiseen tilaan luokiteltuja jokia ei ole lainkaan. Saaristomeren ja Selkämeren rannikkovesien tila on pääosin tyydyttävä. Rannikkovesien tila on heikentynyt edelliseen tilanarvioon verrattuna.
Ekologinen luokittelu perustuu vuosien 2012-2017 seuranta-aineistoihin. Edellinen luokittelu julkaistiin v. 2013. Luokittelussa ovat mukana joet, joiden valuma-alue on vähintään 100 km2, järvet, joiden pinta-ala on yli 50 hehtaaria sekä kaikki alueen rannikkovedet.
Keinotekoisia ja voimakkaasti muutettuja vesiä, kuten Kokemäenjoki, Loimijoki, Paimionjoki sekä Turun, Rauman ja Uudenkaupungin edustojen rannikkovedet, ei ole vielä luokiteltu. Ne tullaan arvioimaan suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Haitallisiin aineisiin perustuva kemiallisen tilan luokittelu on valmisteilla.
Uusi tila-arvio on alustava. Valtioneuvosto vahvistaa luokittelun vesienhoitosuunnitelmien yhteydessä vuoden 2021 lopussa, mitä ennen järjestetään julkinen kuuleminen aiheesta. Vesienhoidon tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään v. 2027.
Järvet keskimäärin paremmassa tilassa kuin joet
Jokia tai niiden osia on luokiteltu Lounais-Suomessa 76 kpl, ja myöhemmin arvioidaan 11 voimakkaasti muutettua jokimuodostumaa. Luokiteltujen jokimuodostumien lukumäärästä 16 % ja jokipituudesta 13 % on hyvässä tilassa. Erinomaiseen tilaan luokiteltuja jokia ei ole lainkaan. Hyvässä tilassa ovat Satakunnassa mm. Merikarvianjoki, Pohjajoki ja Harjunpäänjoki ja Varsinais-Suomessa Mynäjoen yläosa ja Varesjoki. Huonoon tilaan on luokiteltu erittäin runsasravinteinen Raisionjoki-Ruskonjoki.
Luokitelluista joista noin kolmasosan luokka on muuttunut viime luokittelusta. Näistä muutoksista 35 % johtuu uudesta biologisesta seurannasta. Edellinen luokittelu on tehty em. tapauksissa veden ravinnepitoisuuksien perusteella, ja nyt saatu biologinen aineisto on parantanut tilaluokkaa. Muihin muutoksiin ovat osaltaan vaikuttaneet luokitteluaineistojen ominaisuudet, selkeitä tilan muutoksia on muutamassa joessa.
Useimmat Lounais-Suomen järvet edustavat hyvää tai tyydyttävää ekologista tilaa. Luokiteltujen järvien määrästä 52 % ja pinta-alasta 24 % on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Luokittelussa on ollut 116 järveä, joista puolet on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Keinotekoisen Maarian altaan tilanarvio tehdään myöhemmin. Lounais-Suomen suurimman järven, Säkylän Pyhäjärven, vesiensuojelu on ollut pitkään intensiivistä, mutta ekologinen tila on nyt luokiteltu tyydyttäväksi. Järven tila on ollut jo pitkään hyvän ja tyydyttävän rajalla. Mm. kokonaisfosforipitoisuus ja a-klorofylli ovat hieman nousseet viime luokittelusta. Järvi ja sen valuma-alue tarvitsevat edelleen voimakkaita toimia, jotta tila saadaan hyväksi ja se säilyy hyvänä mm. ilmastonmuutoksen aiheuttamasta hajakuormituksen lisääntymisestä huolimatta. Alueen kaikki erinomaisessa tilassa olevat järvet, kuten Iso-Kiskon pääallas, sijaitsevat Varsinais-Suomessa samoin kuin ainoa huonoon tilaan luokiteltu järvi, Someron Halkjärvi.
Järvistä viidesosan tilaluokka on muuttunut. Osa muutoksista johtuu seuranta-aineiston ominaisuuksista ja luokittelumenetelmistä.
Rannikkovesien tila on heikentynyt
Rannikkovesimuodostumien lukumäärästä 8 % ja pinta-alasta 9 % on hyvässä tilassa. Muut ovat tyydyttävässä tai sitä huonommassa tilassa. Erinomaiseksi luokiteltuja rannikkovesimuodostumia ei Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ole lainkaan.
Saaristomeri on valtaosaltaan luokiteltu tyydyttävään luokkaan. Heikoimmassa tilassa ovat rannikonläheiset vedet ja sisäsaaristo, joiden luokka on monin paikoin välttävä. Saaristomerellä ei ole enää hyvässä tilassa olevia vesimuodostumia. Sisäsaariston tila on heikentynyt verrattuna edelliseen luokitukseen, mikä näkyy erityisesti planktonlevien määrää kuvaavan a-klorofyllin sekä ravinnepitoisuuksien kasvuna. Poikkeuksen tekee Raisionlahti, jossa a-klorofylli- ja ravinnemäärät ovat pienentyneet huomattavasti sen jälkeen, kun Raision jätevedet alettiin johtaa Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle Turkuun. Ulkosaaristossa muutokset ovat olleet pieniä. Poikkeuksena on Kihdin pohjoispuolen vesimuodostuma, jonka tila on laskenut hyvästä tyydyttävään.
Selkämeren ulompien rannikkovesien tila on heikentynyt viime vuosina. Suurin osa niistä on nyt luokiteltu tyydyttäviksi, kun ne edellisessä luokituksessa olivat kokonaisuudessaan hyvässä tilassa. Luokan heikkeneminen johtuu a-klorofyllin ja ravinteiden pitoisuuksien kasvusta. Vain Luvian - Rauman avomeri on hyvässä tilassa, ja sielläkin hyvä tila on vaarantunut. Selkämeren sisemmät rannikkovedet ovat pääosin tyydyttävässä tai hyvässä luokassa. Uudenkaupungin lähivedet sekä Kokemäenjoen suistossa sijaitseva Pihlavanlahti ja sen läheinen merialue ovat välttävässä tilassa. Suuressa osassa Selkämeren sisempiä rannikkovesiä klorofyllipitoisuus on kasvanut, vaikka tilaluokka ei olekaan muuttunut.
Voimakasta hajakuormitusta ja paikallisia kuormittajia
Alueen pintavesien tilaa heikentää pääasiassa rehevöityminen, joka johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta. Hajakuormitus on voimakkainta Varsinais-Suomen savimaiden jokien valuma-alueilla ja muillakin Lounais-Suomen tehokkaasti viljellyillä savimailla. Paikallisesti vesien tilaa heikentävät myös turvetuotanto ja kalankasvatus. Etenkin Kokemäenjoen ja Eurajoen tilaan vaikuttaa yhä myös pistekuormitus. Jokien tilaa heikentävät lisäksi vanhojen perkausten ja patojen aiheuttamat muutokset.
- Pintavesien ekologinen tila - Varsinais-Suomi ja Satakunta (ymparisto.fi)
Sivuilla on myös luokittelukartta ja tiedot jokien, järvien ja rannikkovesien jakautumisesta eri tilaluokkiin. - Pintavesien luokittelun periaatteet (ymparisto.fi)
Lisätietoja:
Joet ja järvet: ylitarkastaja Heli Perttula, p. 0295 022 925
Rannikkovedet: Johtava asiantuntija Janne Suomela, p. 0295 022 947
- Julkaisupäivä
- 27.9.2019