- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Lapväärtin-Isojoen uhanalaiset jokihelmisimpukat viedään elpymään Konnevedelle (Pohjalaismaakunnat)
Lapväärtin-Isojoella jokihelmisimpukka- eli raakkukanta on taantunut ja eläviä yksilöitä arvioidaan olevan jäljellä enää noin 50 kappaletta. Nämä yksilöt ovat arviolta yli 100-vuotiaita ja huonokuntoisia. Joesta ei ole enää moneen vuoteen löytynyt nuoria yksilöitä, joten raakkujen lisääntyminen ei ole todennäköisesti onnistunut. FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa on kartoitettu viime ja tänä vuonna Lapväärtin-Isojoen jokihelmisimpukkakantoja. Tavoitteena on kannan tilan selvittämisen lisäksi siirtää yksittäisiä yksilöitä suotuisimmille elinalueille lisääntymään.
Lapväärtin-Isojoen raakkuja siirretään lokakuussa elpymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle, josta on saatu hyviä tuloksia mm. Ähtävänjoen jokihelmisimpukoiden hoidosta. Toiveena on, että hyvällä ravinnolla ja oikeanlaisissa elinolosuhteissa raakut alkaisivat jälleen lisääntyä eli tuottaa glokidioita. Simpukoita voidaan elvyttää tutkimusasemalla useampia vuosia, jonka jälkeen aikuiset yksilöt siirretään takaisin kotijokeensa.
Mikäli raakkujen lisääntyminen hoidon aikana onnistuu, kerätään glokidiotoukat jatkokasvatettavaksi. Tavoitteena on, että raakut selviäisivät näin herkimmän elinvaiheensa yli, jonka jälkeen uusi jokihelmisimpukkasukupolvi voidaan palauttaa Lapväärtin-Isojokeen.
Syitä jokihelmisimpukkakannan taantumiseen Lapväärtin-Isojoella ei tiedetä tarkasti. Raakun glokidiotoukat loisivat vaelluskalojen kiduksissa ja isäntäkalojen puuttuessa ei uusia kantoja synny. Villamon patoalue kunnostetaan tänä syksynä, jonka jälkeen Lapväärtin-Isojoen pääuoma vapaa vaelluskalojen liikkumiselle. Jokihelmisimpukat ovat kirkkaiden, nopeasti virtaavien vesien laji ja siksi runsas kiintoaines ja vesistöjen happamuus ovat myös merkittävä haitta nuorien simpukoiden selviämisen kannalta.
Freshabit LIFE IP -hanke jatkuu vuoteen 2022 saakka ja hanke saa rahoitusta mm. EU:n Life-rahastosta, ympäristöministeriöltä ja maa-ja metsätalousministeriöltä.
Lisätietoja:
- hankekoordinaattori Erika Raitalampi, puh. 0295 028 027, [email protected]
- johtava vesitalousasiantuntija Jukka Pakkala, puh. 0295 027 893, [email protected]
- Julkaisupäivä
- 26.10.2017