- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2025
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2018
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Kuivan kesän jäljiltä pohjaveden korkeus vaihtelee Kainuun pohjois- ja eteläosissa – oman kaivon tilanne on syytä tarkistaa (Kainuu)
Kuivan kesän jäljiltä Kainuun pohjavesitilanne on koko valtakunnan tasoon verrattuna hyvä, mutta vedenpinnan korkeus vaihtelee maakunnan sisällä.
Kainuun pohjoisosissa pohjavesitilanne on lähellä keskiarvoa, kun taas etelämmässä Sotkamossa ja Kuhmossa kuivuus voi näkyä paikallisesti. Esimerkiksi Sotkamossa vedenpinta oli elo–syyskuun vaihteessa noin 10–40 cm keskiarvoa alempana. Kokonaistilanteeseen on kuitenkin tuonut helpotusta sateinen syksy 2017, jolloin pohjavedet nousivat keskiarvoa korkeammalle. Näin ollen pohjavesivarannot olivat hyvät tultaessa kesään 2018.
Syyskuussa Oulujoen vesistöalueella satoi runsaasti, noin 80 mm. Suuri osa sateesta imeytyi kuivaan maaperään, mutta myös järvien pinnat ovat nousseet syksyiseen tapaan. Järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat edelleen monin paikoin hieman syyskuun keskitasojaan alempana. Suomussalmen korkeudella, Vesistön koillisosassa Pesiöjärven ja Hossanjärven pinnat ovat jopa keskitasojaan ylempänä elokuun ja syyskuun runsaiden sateiden vuoksi.
Säännösteltyjen järvien vedenpinnat ovat noin 5–30 cm ajankohdan keskitasojaan alempana. Oulujärven pinta on noin 30 cm keskitasoaan alempana ja Nuasjärven pinta on ajankohtaan nähden keskitasolla.
Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat keskimääräisellä tasolla.
Lokakuun alkupuolen sademäärät näyttävät ennusteessa jäävän vähäisiksi, joten järvien pintojen nousu on hidastumassa.
– Mikäli sademäärät jäävät pieniksi ja routa tulee maahan nopeasti, niin kuivuus voi muodostua ongelmaksi ensi keväänä ja kesänä, Kainuun ELY-keskuksen vesitalousasiantuntija Jari Pesonen toteaa.
Kuivuuteen kannattaa varautua etukäteen
Kainuussa pohjavesi on ollut matalimmillaan vuosina 2002 ja 2003, jolloin kaivot tyhjenivät merkittävästi. Ilmastonmuutoksen myötä kuivat kesät voivat yleistyä, mihin etenkin yksityiskaivojen omistajien on syytä varautua hyvissä ajoin. Kunnalliset vedenottamot on pääosin sijoitettu sellaisiin muodostumiin, joissa hyvä vedenjohtavuus, varastotilavuus ja esiintymän rakenne mahdollistavat pohjavesivarantojen tehokkaan uusiutumisen. Tiedossa ei olekaan, että kuivuus olisi koskaan haitannut niiden toimintaa.
Kuivuudesta eniten ovat kärsineet maatilat, ja yksittäisillä tiloilla on jouduttu turvautumaan veden ajoon tilalle. Maatiloilla onkin hyvä ennakoida veden tarpeen lisääntymistä ja harkita varakaivon käyttöönottoa, mikäli karjamäärää tulevaisuudessa kasvatetaan. Poikkeustilanteisiin on syytä varautua jo tuotantomäärien kasvattamista suunniteltaessa, jotta selvitykset muun muassa soveltuvien kaivonpaikkojen löytämiseksi ehditään tehdä huolella.
Myös yksityishenkilöiden on hyvä tarkistaa omien kaivojensa tilanne, sillä jos kaivo on vain hiukan pohjaveden pinnan alapuolella, se on voinut kuivan kesän aikana tyhjentyä. Tarvittaessa lisäveden saatavuudesta ja kuljetusjärjestelyistä voi tiedustella esimerkiksi omasta kunnasta.
Vesitilanteen tarkastamisen lisäksi pysyvästi asutuille kiinteistöille suositellaan talousveden tutkimista kolmen vuoden välein, koska veden laatu on voinut tuona aikana muuttua. Tutkimus on syytä tehdä myös silloin, jos vedessä on maku- tai hajuhaittoja. Talousveden tutkimuksista lisätietoa saa ympäristöterveydenhuollon terveystarkastajilta.
Lisätietoja:
vesitalousasiantuntija Jari Pesonen, jari.k.pesonen(at)ely-keskus.fi, puh. +358 295 023 861
ympäristöasiantuntija Mari Helin, mari.helin(at)ely-keskus.fi, puh. +358 295 023 895
- Julkaisupäivä
- 29.10.2018