Kevätkierto onnistunut Nuasjärvellä (Kainuu)

Kainuun ELY-keskus on seurannut tehostetusti Nuasjärven tilaa ja kevätkierron toteutumista. Kainuun ELY-keskuksen, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteisrahoitteisessa hankkeessa on tarkkailtu tiiviisti Nuasjärven vedenlaatua ja kevätkierron etenemistä. GTK on toteuttanut Nuasjärvellä kenttämittauksia ja näytteenottoa huhtikuussa kevätkiertoa edeltävän tilanteen kartoittamiseksi. Kevätkierron etenemistä on tarkkailtu välittömästi jäiden lähdön jälkeen toukokuun lopussa sekä kesäkuun aikana tehdyin mittauksin.

Viileä kevät ja alkukesä oli otollinen kevätkierrolle

Rehja-Nuasjärven jäiden lähtö tapahtui 26.5. Kolme päivää myöhemmin toteutetuissa GTK:n kenttämittauksissa havaittiin, että Rehjanselän syvänteissä kevätkierto oli sekoittanut vesimassan pohjaa myöten välittömästi jäiden lähdön jälkeen. Myös Nuasjärven puolella syvänteet kiersivät pääosin hyvin nopeasti, kapea-alaisimpia, sulfaatin suhteen kemiallisesti kerrostuneita purkuputken lähisyvänteitä lukuunottamatta (Nj35, Nj46 ja Nj49).

11 päivää jäiden lähdön jälkeen tehdyissä mittauksissa havaittiin, että kevätkierto oli toteutunut pohjaan myöten kaikissa syvänteissä lukuunottamatta noin 30 metrin syvyistä syvännettä Nj35, jossa kierto oli osittain vajaa, ulottuen silloin noin 26 metrin syvyydelle. 3 viikkoa jäiden lähdön jälkeen tehdyissä mittauksissa havaittiin, että myös syvänteessä Nj35 oli tapahtunut jonkin asteista sekoittumista pohjaa myöten, sillä myös alusveden lämpötila oli hieman kohonnut ja sähkönjohtavuus laskenut.

Kevään ja kesäkuun viileä sää on ollut otollinen kevätkierron toteutumiselle. Päällysveden lämpenemisestä huolimatta vesien sekoittumista on tapahtunut koko kesäkuun ajan. Kesäkuun lopussa, 29.6., GTK:n kenttämittauksissa havaittiin, että kevätkierto oli sekoittanut myös syvänteen Nj35 vesimassan pohjaa myöten. Sekoittumisesta huolimatta syvänteen Nj35 pohjan läheisen vesikerroksen sähkönjohtavuus on hieman koholla verrattuna muihin purkuputken lähisyvänteisiin. Kevätkierron jälkeen Nuasjärven vesimassan keskimääräinen sulfaattipitoisuus on noin 20 mg/l. Nuasjärven kaikkien syvänteiden happitilanne on erittäin hyvä, sillä happea on noin 9 mg/l.

Liitteet 1 ja 2: Kenttämittaustulokset 29.6.2017. Happipitoisuuden (DO mg/l), hapen kyllästysasteen (DO %), sähkönjohtavuuden (EC μS/cm) ja lämpötilan (T °C) vaihtelu syvyyden funktiona Nuasjärvessä purkuputkesta 1–3 km etäisyydellä sijaitsevissa syvänteissä Nj23, Nj35, Nj46 ja Nj49. Geologian tutkimuskeskus.

Liite 3: Kartta. Nuasjärven YSI-mittaus- ja vesinäytteenottopisteet. Geologian tutkimuskeskus.

Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus
Johtava ympäristöasiantuntija Soile Backnäs
email: [email protected]
puh. 0400159943