Työvoimakoulutuksiin Keski-Suomessa osallistuneet erittäin tyytyväisiä (Keski-Suomi)
Keski-Suomessa työvoimakoulutuksen (työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan rahoittama työvoimakoulutus) arvioi toteutuneen hyvin tai erinomaisesti
- vuonna 2024: 89,6 % vastanneista (vastausprosentti 78,8 %)
- vuonna 2023: 90,1 % vastanneista (vastausprosentti 85,5 %)
- vuonna 2022: 88,5 % vastanneista (vastausprosentti 85,8 %)
- vuonna 2021: 89 % vastanneista (vastausprosentti 83,4 %)
”Pitkään käyttämämme Opal-palautejärjestelmä on kaikessa yksinkertaisuudessaan ollut mainio tapa saada arvokasta tietoa kehittämisen tueksi. Systemaattinen sähköisten palauteiden kerääminen on ollut palveluiden kehittämisessä ja laadun seuraamisessa tärkeä työväline. Tätä työtä jatkavat vuoden 2025 alussa aloittavat työllisyysalueet. Tulevaisuudessa digitaaliset ratkaisut ja muun muassa tekoäly mahdollistavat entistä paremmin palautteen keräämisen ja tiedon hyödyntämisen” sanoo erityisasiantuntija Marianna Raivio Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Työvoimakoulutusta ovat ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, yritysten kanssa yhteistyössä hankittavat yhteishankintakoulutukset, esim. RekryKoulutukset sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukset.
Lyhyemmistä työvoimakoulutuksista kerätään aina loppupalaute, ja pidemmissä 6 kuukautta tai 9 kuukautta kestävissä koulutuksissa on myös välipalautejaksoja. Välipalautteiden myötä mahdollisia korjausliikkeitä pystytään tekemään varsin nopeastikin vielä koulutuksen aikana.
”Jotta palveluiden laatu, tehokkuus ja oikeanlainen resurssointi voidaan paremmin varmistaa, tulee asiakkaan näkökulma ja palaute saada hyödynnettyä mahdollisimman hyvin kehittämisen tukena. Tulevaisuudessa tavoitellaankin entistä nopeampaa asiakkaan reagointia palvelun laatuun. Oma kysymyksensä on tosin se, kuinka tiuhaan ihmiset jaksavat vastata kyselyihin”, pohtii Raivion kollega erikoissuunnittelija Merja Taipale Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Työvoimakoulutukset ELY-keskuksen hankintoina
Keski-Suomen ELY-keskuksen työllissyysmäärärahoilla hankkima työvoimakoulutus on luonteeltaan lisä- ja täydennyskoulutusta. Työvoimakoulutuksen tarkoitus on auttaa koulutukseen osallistujia kehittämään taitoja, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeita ja vähentää näin työttömyyttä. Työvoimakoulutukseen voi hakea, jos on työtön tai jäämässä työttömäksi ja oppivelvollisuus on suoritettu.
Työvoimakoulutuksena järjestetään myös yrittäjäkoulutuksia, jotka on suunnattu yrityksen perustamista tai ostamista suunnitteleville tai yrittäjänä jonkin aikaa toimineille. Työvoimakoulutuksia järjestävät alueella niin ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut kuin yksityiset koulutuksen järjestäjätkin.
”Painotamme työvoimakoulutusten hankinnassa vahvasti palvelun laatukriteereitä ja tarvelähtöisyyttä. Palveluihin liittyvät vähimmäiskriteerit auttavat osaltaan tarjousten arvioinnissa ja palveluntuottajan valinnassa. Laadun määrittely ja varmistaminen sekä laadun seuranta ovat hankintaosaamisemme ydintä”, kertoo erikoisasiantuntija Merja Taipale.”Asiakkaiden antamat Opal-palautteet kertovat, että ELY-keskuksen hankkimiin työvoimakoulutuksiin ollaan tyytyväisiä”, Taipale jatkaa.
Koulutuksiin osallistuneille on ollut tärkeää mm. kouluttajan tai kouluttajatiimin osaaminen ja sitoutuminen. Laadukkaisiin kouluttajaresursseihin pyritään vaikuttamaan jo palvelun hankintavaiheessa.
Kehittämistäkin palveluissa ajoittain löytyy. Työssäoppimisjaksojen työpaikkojen löytämiseen on toivottu enemmän tukea. Joissakin koulutusryhmissä haasteena on voinut olla myös opiskelijoiden eritahtisuus ja erilainen lähtötaso; toiset toivovat pidempää aikaa perusasioiden käsittelyyn, kun taas toiset haluavat edetä nopeammin vaativimpiin asioihin.
Työvoimakoulutukset mainettaan parempia
Palautetaustaa vasten Raivio ja Taipale ovat vuosien varrella hieman ihmetelleet, miksi työvoimakoulutuksilla tuntuu olevan ajoittain huono maine. Keskeisin syy lienee, että työvoimakoulutusten vaikuttavuus näkyy vasta ajan myötä ja oletetaan, ettei niistä ole hyötyä.
”Työvoimakoulutuksilla esimerkiksi polutetaan tutkintokoulutukseen tai osatutkinnon suorittamiseen, jotka molemmat vievät aikaa. Sivuuttaa ei voi myöskään joidenkin koulutuksessa olevien elämänhallintataitojen vahvistamiseen kuluvaa aikaa tai vaikkapa maahanmuuttaneiden kielen oppimiseen kuluvaa aikaa”, Marianna Raivio avaa asiaa.
Hänen mukaansa yksi näkökulma vaikuttavuuteen on mahdollisuus tutustua johonkin alaan työvoimakoulutuksen kautta. Toisinaan tutustumisjaksolla selviää, ettei koulutettava kuitenkaan koe alaa itselleen sopivaksi. Vaikuttavuutta on sekin, ettei henkilö tuon huomatessaan jo ole pitkäkestoisessa tutkintokoulutuksessa.
”Rakennetyöttömyyttä työvoimakoulutus ei ole kuitenkaan pystynyt nujertamaan. Rakennetyöttömyydellähän tarkoitetaan talouden muutosta, jonka myötä tekijöitä tarvitaankin aivan eri aloille kuin aiemmin. Mielestäni pitäisi enemmän keskustella, mitä rakennetyöttömyys oikein onkaan, ja millaisin keinoin siihen on mahdollista etsiä ratkaisuja”, Merja Taipale sanoo.
Keski-Suomessa niin kuin valtakunnallisestikin on rakennetyöttömyyden ilmentymä, kohtaanto-ongelma: nuorisotyöttömyyttä ja korkeakoulutettujen työttömyyttä on paljon, ja samaan aikaan sote-ala sekä ict-ala ja matkailu- ja ravintola-ala tarvitsisivat osaavaa työvoimaa. Ict-alalla on saatu parasta vaikuttavuutta lyhyelläkin aikavälillä.
Vuonna 2023 valmistui seurantaraportti Keski-Suomen ELY-keskuksen hankkimiin työvoimakoulutuksiin osallistuneista työnhakijoista ennen ja jälkeen työvoimakoulutuksen (PDF). Raportissa todetaan, että arvioitaviin työvoimakoulutuksiin osallistuneiden työllisyys oli verrokkiryhmän työnhakijoita parempaa sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Tulosten mukaan on siten mahdollista, että Keski-Suomen ELY-keskuksen hankkimilla työvoimakoulutuksilla on edistetty koulutukseen osallistuneiden työnhakijoiden työllisyyttä. Analyysin mukaan Keski-Suomen ELY-keskuksen hankkimiin työvoimakoulutuksiin osallistuneiden työnhakijoiden työllisyys ja tulot kehittyivät positiivisesti koulutukseen osallistumisen jälkeen. Sen lisäksi, että asiakkaat ovat tyytyväisiä työvoimakoulutuksiin niin raportin tulokset osaltaan kertovat siitä, että palvelut ovat myös vaikuttavia.
Asiakastyytyväisyys vaatii jatkuvaa kehittämistä
Keski-Suomen ELY-keskuksen TE-palveluiden hankintatyössä jatkuva kehittäminen on tärkeässä roolissa ja osa arjessa tehtävää työtä. Esimerkiksi tulosperusteisten TE-palveluhankintojen osalta Keski-Suomi on edelläkävijä valtakunnallisesti. Palveluiden laatua ja vaikuttavuutta on kehitetty viime vuosina alueella onnistuneesti, ja osaamista on päästy jakamaan myös valtakunnallisella tasolla yli organisaatiorajojen. Kehittämisen tukena on ollut ESR-rahoitteisia (Euroopan unionin sosiaalirahasto) kehittämishankkeita.
Tärkeää on pystyä vastaamaan myös asiakas- ja työmarkkinatarpeisiin.
”Teemme systemaattisesti työmarkkinoiden tulevaisuuden osaamistarpeiden tiedonkeruuta ja työskentelemme ennakoivalla otteella ns. etukenossa. Toimialojen työnantajia on ollut tiiviisti mukana osaamistarpeiden ennakoinnissa ja muussa kehittämistyössä, mikä on tärkeää”, kertoo Marianna Raivio.
”Ennakoinnilla, systemaattisuudella, yhteistyöllä ja vahvalla hankintaosaamisella varmistamme paremmin, että asiakaspalaute on myös jatkossa hyvää”, Raivio summaa.
Lisätietoja
Marianna Raivio, erityisasiantuntija, puh. 0295 024 591
Merja Taipale, erikoissuunnittelija, puh. 0295 024 023
sähköpostit muotoa [email protected]