Kaakkois-Suomen luovien alojen kasvuspiraali nousee luovasta energiasta (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen luovien alojen verkosto kokoontui 28.5.2021 Teamsin kautta kokoukseen ja luovan areenan työpajaan. Verkostolla on yhteisesti työn alla Kaakkois-Suomen luovien alojen energisoiva strategiaprosessi 2030, jonka tavoitteena on dialogin ja verkostoyhteistyön tiivistämisen ja yhteiskehittämisen avulla lisätä elinvoimaa ja kasvua. Prosessi on edennyt toimintatutkimuksen tavoin yhdessä töitä käytännössä tehden. ”Laadukkaan Energiaa luovuudesta -strategian toimintasuunnitelmaa työstimme verkoston TEHOTIN-suunnitteluryhmän kokouksessa 17.6.2021”, kertoi kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Ritva Kaikkonen taustoitti luovien alojen tilannetta Suomessa. Hallituksen tavoitteena on lisätä luovien alojen työpaikkoja, kasvattaa luovan alan osuutta kansantaloudesta ja parantaa edellytyksiä työskentelylle. Luovat alat muodostavat Suomessa alle neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on muita Pohjoismaita vähemmän ja alle EU-keskiarvon (7 %). Tavoitteena on nostaa luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta verrokkimaiden tasolle. Uutta arvonluontia tuottava, luovasta osaamisesta ja luovista aloista syntyvä liiketoiminta (luova talous) voidaan yritystoiminnan ja verkostojen kehittämisen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään: luovat sisällöt, luovat palvelut, luovat tuotteet ja kulttuuri.

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma tukee audiovisuaalisen alan sekä kulttuurin ja luovien alojen eurooppalaista yhteistyötä

Ohjelma-asiantuntija Riikka Koivula Opetushallituksesta kertoi, että Luova Eurooppa 2021–2027 -ohjelman budjetti sisältää 2,44 miljardia euroa luovien alojen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Yhteistyöhankkeille on kaksi tavoitetta: 1. Sisältöjen luominen: esim. kansainväliset yhteistuotannot tai teosten levitys, 2. Innovaatiot: kulttuurialan ja luovien alojen valmiuksien vahvistaminen liittyen alan haasteisiin, kasvuun ja innovointiin. Koivula esitteli Luova Eurooppa 2014–2020 -ohjelman Kulttuurin alaohjelmasta rahoitusta saaneita yhteistyöhankkeita, joissa on mukana suomalaisia kulttuurialan toimijoita. Lisätietoa Luova Eurooppa -ohjelmasta ja hankkeista on Opetushallituksen sivuilla (linkit uutisen lopussa).

Kulttuuri ja luova talous näkyy kuntien elinvoimastrategioissa

Imatran, Lappeenrannan, Kouvolan, Haminan ja Kotkan kaupunkien ”Kulttuuri ja luova talous kunnan elinvoimastrategiassa” -hissipuheet avasivat verkostolle konkretiaa kuntien toiminnasta.

Imatran elinvoimastrategian kaksi kärkeä ovat teollisuus ja matkailu. Alueelliset tekijät ovat 6000 vuotta vanha koski ja yli sata vuotta vanha Imatran Valtionhotelli. Laaja tapahtumien kirjo tuo alueelle elinvoimaa.

Lappeenrannassa kulttuuri ja luova talous liittyvät vahvasti matkailuun. Lappeenrannan strategiaprosessin uudelleen arviointi on menossa siten, että kolme kärkeä on testattu kymmenessä työpajassa. Strategiset kärjet ovat: kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää, sykettä ja säpinää. Kulttuuri- ja matkailutarjonnan osalta tärkeää, että Kaakkois-Suomi näyttäytyy yhdessä, koko tarjonta esillä yhdessä.

Kouvolan kaupunkistrategiassa 2030 paras lähikulttuuri sekä rikas paikallinen taide ja kulttuuripääoma luovat hyvinvointia. Kulttuuri ja innovointi luovat kasvua. Luovan talouden alojen yhdistäminen kestävästi muiden alojen palveluihin ja tuotteisiin nähdään Kouvolassa uudenlaisena mahdollisuutena osaamis- ja liiketoimintakeskittymäksi. Kasvun avaintekijöitä ovat uudistumishalu ja -kyky, yhteistyötahto ja -taito, toimintaedellytykset ja toimijat ja verkostotoiminta ja -johtaminen.

Haminassa kumppanuuksien edistäminen on olennainen osa kulttuuristrategian toteutusta muun muassa yhdistysten tukemisen muodossa (esim. Helmu). Eri tekijöiden yhteen tuominen ja ikäryhmiä yhdistävät tapahtumat ovat tärkeitä. Eri ikäryhmiä huomioidaan kulttuuritarjonnassa, esimerkkeinä kulttuurikahvilatoiminta tai nuorten Normipäivä-festivaali, jossa nuoret ovat itse toteuttajina. Olennaista kulttuuristrategian toteutuksessa ovat myös historiallisen paikkakunnan nähtävyyksien ja ominaislaadun tunnistaminen ja korostaminen.

Kotkan vetovoima- ja yrittäjyysohjelma kertoo siitä, millä toimenpiteillä Kotka 2025
-kaupunkistrategian tavoitteita kaupungin kasvusta ja kehityksestä toteutetaan. Ohjelma sisältää kaupungin elinkeinopolitiikan linjaukset, joilla pyritään vahvistamaan taloudellista toimeliaisuutta ja yrittäjyyttä Kotkassa. Ohjelman tavoitteena on edistää toimivaa ja kannustavaa elinkeinopolitiikkaa. Ohjelmassa painotetaan yritysten toimintaympäristön kehittämistä ja alueen osaamistason kasvua, mikä heijastuu myönteisesti työllisyysasteen ja työpaikkojen lukumäärän kasvuun. Kotkan vetovoima- ja yrittäjyysohjelman painopisteet ovat: kantasatamasta Kotkan vetovoimatekijä (Satama Areena, XAMK, yrityskeskus), toimiva kotisatama yrityksille, vetovoimainen ja kehittyvä matkailukaupunki, kyberturvallisuuden kärkikaupunki.

Kaakkois-Suomen luovien alojen verkostolla on loistava yhteinen tie

Luovan areenan työpajassa tutkimuspäällikkö Ari Lindeman Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja TKI-johtaja Kristiina Soini-Salomaa LAB-ammattikorkeakoulusta esittivät dialogina strategiluonnosta Kaakkois-Suomen kulttuurin ja luovan talouden kasvuspiraali, Energiaa luovuudesta 2030. Strategiaprosessi sisältää toimijoiden omat ja verkoston yhteiset toimenpiteet. Koko verkostoa kiitettiin osallistumisesta prosessiin. Työpajan fasilitaattorina toimi TKI-asiantuntija Jani Kiviranta.

Strategian tavoitteet:

• kasvattaa toimialojen luovaa intensiteettiä (ns. luovien ammattien/ammattilaisten osuutta),
• lisätä luovan talouden työpaikkoja ja arvonlisää sekä kulttuuri- ja luovilla aloilla että muilla aloilla (siten, että luovan talouden osuus Kaakkois-Suomen bruttokansantuotteesta kasvaa 5–7 prosenttiin),
• vahvistaa kulttuurin roolia alue- ja kaupunkikehityksessä,
• tuottaa keinot kehityksen mittaamiseen parhaiden eurooppalaisten esimerkkien mukaisesti
   

Poimintoja konkreettisista toimenpiteistä:

• luova osaaminen alue-, kaupunki- ja yrityskehittämisen ytimiin,
• liiketoiminnallistaminen ja menetelmäkehitys,
• satsaukset kulttuurihyvinvointiin,
• EAKR-rahoitukset kohti luovien alojen kehittämistä,
• kansainvälinen hankeyhteistyö,
• maakuntahistorian hyödyntäminen yritysten tuotteissa ja palveluissa,
• kulttuurin vastuualuerajat ylittävää kehitystyötä lisätään.

Kommenttipuheenvuoroissaan neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne työ- ja elinkeinoministeriöstä ja innovaatiojohtaja Petteri Ikonen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta kiittelivät päivän antia ja koko verkostotyötä Kaakkois-Suomessa.

”Osaamispohjainen koulutus ja osaamisen päivittäminen on haaste. Kaiken kaikkiaan oli ilahduttavaa kuulla miten monipuolisesti ja syvällisesti on ymmärretty: ei ole kysymys toimialasta, ei ekosysteemistä, vaan osaamispohjan monipuolinen hyödyntäminen on lähtenyt käytännön tasolla käyntiin veto- ja pitovoiman kannalta. Toivon, että Kaakkois-Suomi jaksaa jatkaa työtä, pitää yhteisellä kartalla ja pitää verkostoa yllä. Teette koko Suomea ajatellen ainutlaatuista työtä. Näin kattavaa ja merkittävää läpileikkaavaa työtä koko aiheen eteenpäin viemiseksi ei missään muualla tehdä”, Petra Tarjanne sanoi.

Petteri Ikonen piti erinomaisena läpileikkaavuutta kaupunkien esityksissä. ”Kuntalaisten elämä on huomioitu. Verkostossa on aineettoman pääoman lisäarvon tuottoa pohdittu; miten tuodaan näkyväksi aineeton arvonluonti, mittarointi, energiaa luovuudesta kaikille aloille. Luovuus nähdään toimintana, joka vaikuttaa alueen elinvoimaan, kilpailukykyyn ja kansainvälistymiseen. Kaakkois-Suomen luovien alojen verkosto on verkostojen verkosto, jolla on yhteinen tavoitteellisuus”, Petteri Ikonen kommentoi.

Ritva Kaikkonen tiivisti lopuksi: ”Teemme ainulaatuista yhteistyötä ja nostamme Kaakkois-Suomen suurta tarinaa jatkossa esiin vielä vahvemmin. Toimintatutkimuksen tavoin olemme tehneet verkostoyhteistyötä. On tärkeää hakea EU-rahoitusta, jolloin saamme lisää resurssia kehittämistyöhön. On aika kiittää kaikkia: suurkiitos. Meillä on loistava yhteinen tie.”

Lisätietoja:

Luova Eurooppa 2021–2027 (oph.fi)  

Luova Eurooppa -hankkeet 2014–2020 (oph.fi)

Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Työllisyyden, yrittäjyyden ja osaamisen palvelut
ritva.kaikkonen(at)ely-keskus.fi