Jokihelmisimpukan elinoloja parannetaan miljoonarahoituksella Pirkanmaalla (Pirkanmaa)
EU:n LIFE-rahastosta myönnettiin viime syksynä ennätyssuuri rahoitus uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen lohen ja taimenen elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Raakku on erittäin uhanalainen laji. Kuva on Konneveden tutkimusasemalta, jossa raakkuja kasvatetaan palautettavaksi luontoon. Kuva: Hanna Suonia
Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla hankkeessa kunnostetaan ja elvytetään Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä ja Nokialla sijaitsevia Pirkanmaan raakkujokia eli Turkimusojaa, Ruonanjokea ja Pinsiön-Matalusjokea sekä niiden valuma-alueita. Koko hanketta koordinoi Jyväskylän yliopisto.
LIFE Revives -hankkeen budjetti omarahoitus mukaan lukien on 15,8 miljoona euroa. Pirkanmaalle tästä kohdistuu noin 1,8 miljoonaa euroa, kun omarahoitus otetaan huomioon.
Pirkanmaan ainutlaatuiset raakkujoet
Jokihelmisimpukka, joka on Suomen luonnon pitkäikäisin eläinlaji, voi hyvin vain muutamassa joessa Suomessa. Oulun eteläpuolisesta Suomesta tunnetaan yhteensä kahdeksan raakkujokea. Näistä Turkimusojan, Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen raakkuesiintymät ovat kooltaan eteläisen Suomen merkittävimpiä osittain lisääntymiskykyisiä populaatioita. Raakkujen elinolosuhteita Pirkanmaalla heikentävät kuitenkin mm. valuma-alueelta tuleva kuormitus, taimenen elinolosuhteiden huonontuminen sekä jokiuoman muuttunut tila. Lajin tulevaisuuden turvaamiseksi Pirkanmaalla tarvitaankin pikaisia toimia, joita hankkeessa toteutetaan.
Raakun elinympäristöjen elvyttäminen parantaa myös monien muiden virtavesilajien elinolosuhteita ja virtavesiluonnon monimuotoisuutta. Erityisesti raakun ja vaeltavien lohi- ja taimenkantojen elvyttäminen kulkevat käsi kädessä.
Jokihelmisimpukka on sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa erittäin uhanalainen laji. Laji rauhoitettiin Suomessa vuonna 1955 ensimmäisenä selkärangattomana ja raakun tai sen tyhjien kuorien koskeminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty ilman ELY-keskuksen poikkeuslupaa.
Pinsiön-Matalusjoki ja Ruonanjoki kuuluvat EU:n Natura 2000 -verkostoon. Turkimusoja on suojeltu erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöksellä vuonna 2017.
Jokiuomia ja valuma-alueita parannetaan
Suunnitellut kunnostus- ja elvytystoimet pohjautuvat aikaisemmin teetettyihin uoma- ja valuma-aluekunnostussuunnitelmiin. Mm. Kolmen helmen joet -hankkeen tulokset on otettu hankkeessa huomioon (https://www.kolmenhelmenjoet.fi/). Valuma-aluekunnostukset toteutetaan ennen uomakunnostuksia. Hanke toteuttaa vuoden 2021 alussa valmistunutta kansallista raakun suojelun strategiaa ja toimenpidesuunnitelmaa vuosille 2020-2030.
Jokiuomien luonnontilaisuutta parannetaan ennallistamalla koskia ja taimenen kutualueita sekä monipuolistamalla uoman virtausolosuhteita erilaisten puurakenteiden avulla. Myös taimenen kulkua estäviä ja haittaavia vaellusesteitä poistetaan. Raakkujokiin tehdään myös "lastentarhoja" eli raakun poikasille soveltuvia elinympäristöjä. Pinsiön-Matalusjoella on tarkoitus elvyttää raakkukantaa myös tuottamalla laitosolosuhteissa jokeen palautettavia nuoria jokihelmisimpukoita.
Jokien veden ja pohjan laatua parannetaan valuma-alueella tehtävien vesiensuojelua edistävien toimien kuten putkipatojen ja kosteikkojen sekä maaperän kalkitsemisen avulla. Raakkujokien valuma-alueita koskeva metsätaloussuunnitelma tehdään yhteistyössä maanomistajien kanssa. Hankkeessa on myös mahdollista perustaa metsäisiä suojavyöhykkeitä raakkujokien rannoille maanomistajien toiveiden mukaisesti.
Hanke käyntiin lähtötilanteen selvittämisellä ja valuma-aluekunnostuksilla
Kuusivuotinen hanke kestää aina syksyyn 2027 asti. Vuonna 2022 hankkeessa kartoitetaan raakkujokien lähtötilanne eli tehdään raakku- ja taimenkartoituksia, veden laadun ja virtaamien seurantaa sekä tutkitaan pohjasedimentin happiolosuhteita. Hankkeessa hyödynnetään myös aikaisempia selvityksiä ja tutkimuksia.
Valuma-alueen kunnostustoimia käynnistetään vuonna 2022 muun muassa tarkentamalla valuma-aluetoimien kuten kosteikkojen ja eroosiosuojausten suunnitelmia sekä neuvotteluilla maanomistajien kanssa.
Osallistaminen keskiössä
Hankkeen toimet toteutetaan yhteistyössä maanomistajien kanssa ja heidän suostumuksellaan. Maanomistajille lähetettiin infokirje hankkeesta jo hakuvaiheessa ja lopulliset suostumukset elvyttämistoimiin pyydetään hankkeen aikana.
Pirkanmaan ELY-keskus järjestää hankkeen Pirkanmaan alueen yleisötilaisuuden 23.2.2022 klo 17-20
Lisää tietoa tilaisuudesta täältä. Tilaisuudessa on tarkoitus keskustella muun muassa hankkeessa perustettavista eri osapuolia osallistavista jokikohtaisista yhteistyöryhmistä.
Lisätiedot
Tiedote 22.9.20221: Jokihelmisimpukka saa miljoona euroa EU-rahoitusta Pirkanmaalla
https://www.kolmenhelmenjoet.fi/
Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020-2030: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162681