Navigointivalikko
Uutiset 2014

Uutiset 2014

Uutiset

Ensimmäisen Nutikka-palkinnon sai Kouvolan rakennusperinnön inventointityö (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kymenlaakso on saanut oman kulttuuriympäristöpalkinnon! Tämä joka toinen vuosi myönnettävä palkinto on saanut nimekseen Nutikka  ja se jaettiin ensimmäistä kertaa 12.9.2014. 

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson liiton ja Kymenlaakson museon yhteinen Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinto on saanut nimekseen Nutikka. Sillä palkitaan rakennettuun ympäristöömme, arkeologiseen kulttuuriperintöömme ja maisemiin kohdistuneita esimerkillisiä toimenpiteitä ja niiden tuloksia. Kulttuuriympäristöpalkinto Nutikka jaetaan syksyisin joka toinen vuosi. Ensimmäinen palkinto luovutettiin 12.9.2014.

Lankun- ja laudanpätkiä, joita Kotkassa on kutsuttu nutikoiksi, alettiin hyödyntää ansiokkaasta työstä rakennetun ympäristön ja arkeologisen kulttuuriperinnön sekä maiseman hyväksi.

Lankun- ja laudanpätkiä, joita Kotkassa on kutsuttu nutikoiksi, alettiin hyödyntää rakennusaineena sahapaikkakunnilla 1800-luvun lopulla. Rakennustapaa esiintyi vielä 1950-luvun lama-aikana. Voitaneen olettaa, että aivan ensimmäinen nutikkatalo oli vuonna 1875 valmistunut Nutikkalinna Hans Gutzeitin perustaman ns. Norjan sahan alueella Kotkassa. Nutikkatalon seinä muodostui lankunpätkiä tiilen tapaan savilaastilla muuraten. Rakennustapa oli halpa, kestävä ja sitä käytettiin myös ylempien yhteiskuntaluokkien rakennuksissa. Nutikkatalo oli siis mainio aikansa innovaatio, jossa toteutuivat myös nykyaikana esillä olevat ekologisuuden, taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden vaatimukset.

Palkinnon saajan on valinnut Kymenlaakson ympäristöpoliittinen neuvottelukunta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Kymenlaakson Liiton ja Kymenlaakson Museon muodostaman työryhmän esityksen perusteella. Nutikka-palkinnon lisäksi voidaan jakaa erillinen kunniakirja. Nutikka-palkinnon ja kunniakirjan on suunnitellut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelija Joni Lustig.

Arvokasta  inventointityötä

Ensimmäisen kulttuuriympäristöpalkinnon saa Kouvolan rakennusperinnön inventointityö. Inventointi toteutettiin kaavoitushistoriaan tukeutuen. Näin tuotettiin ajallisesti ja alueellisesti kattava aineisto ja lähtötiedot kaupunkisuunnittelua varten. Työ valmistui vuonna 2010. Se käsittää laajan aineiston yksittäisistä rakennuksista ja laajempiin kokonaisuuksiin. Siinä vedetään yhteen kaupungin synty-, kehitys- ja kaavoitushistoriaa, asemakylän perustamisesta, kauppala- ja kaupunkivaiheista aina 2000-luvulle asti.

Työn on toteuttanut laajan ohjausryhmätyön tukemana arkkitehti Rurik Wasastjerna, jolle myönnetään kunniamaininta. Inventointityötä ovat olleet erityisesti myötävaikuttamassa tekninen johtaja Hannu Luotonen ja kaavoitusarkkitehti Hannu Purho. Muita työn kannalta merkittäviä henkilöitä ovat olleet Kouvolan kaupunginmuseon amanuenssi Kimmo Seppänen ja vt. museojohtaja Anu Kasnio, Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Johanna Vuolasto, UPM kulttuurisäätiöstä kulttuurineuvos Eero Niinikoski ja UPM kiinteistöpalveluista Jukka Suortanen. 

Inventointiaineisto oli niin mittava, että siitä päätettiin tehdä myös kirja, joka julkaistiin vuonna 2011 nimellä "Muutakin kuin rautatieristeys".  Kirja on myös muiden kuin virkamiesten tai asiantuntijoiden käytössä ja siinä on erinomaisesti tuotu esille inventointikohteiden ohella mm. Kouvolan merkittävimpiä yhteiskunnallisia tapahtumia sekä elinkeinorakenteeseen, liikenneyhteyksiin ja muihin kaupungin kehittymiseen vaikuttaneita seikkoja, joilla on ollut merkitystä Kouvolan rakentamiseen ja kaupunkisuunnitteluun sekä nykyisen kaupunkikuvan syntymiseen. Julkaistu kirja on palkittu myös vuoden parhaana taidekirjana 2011 sekä vuonna 2012 Kaakkois-Suomen rakennus- ja ympäristötaidepalkinnolla.

Inventointityö on jatkunut Kuusankosken osalta samoin tavoittein kuin Kouvolassa. Työ on edennyt vaiheeseen, jossa suurin osa alueista on jo käyty läpi. Aineistoa on kertynyt paljon huomioon ottaen erityisesti mm. Kuusankosken teollinen ja sen ympärille syntynyt teollisuusyhdyskunnan rakennusperintö. Aikomuksena on julkaista vuoden 2015 alussa kaksi nidettä, yhteensä n. 600 sivua, jotka kattavat Kouvolan tavoin rakennusperinnön inventoinnin vuoteen 1960 saakka. Jatko-osan teko on tavoitteena, sillä vuodesta 1960 alkoi Kuusankosken oma maankäytön suunnittelu, joka on merkittävästi vaikuttanut nykyisen kaupunkikuvan ja -rakenteen muotoutumiseen.

Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinnon antajan näkökulmasta katsottuna Kouvolassa tehtyjen ja mahdollisten tulevien inventointien osalta tarkoitus ei saisi jäädä vain kohteiden tai ilmiöiden esittelyyn, vaan niiden tulisi olla kaupungille kimmoke kaupungin kulttuurihistoriallisesti merkittävien ja muiden huomionarvoisten rakennusten tai rakennusryhmien säilyttämiseen ja huomioonottamiseen kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa. Samalla toivottavaa olisi kunnan muiden alueiden osalta inventointityön jatkuminen tulevina vuosina sekä koko kattavan aineiston siirto kaikille kuntalaisille avoimeen paikkatietojärjestelmään, mikä edesauttaisi tunnettavuutta ja arvostusta oman kotikunnan rakennusperintöä kohtaan. Samassa yhteydessä kiitetään kaikkia työhön osallistuneita esimerkillisestä, monipuolisesta, erittäin laajasta ja yksityiskohtia myöten analysoivasta rakennusperinnön inventointityöstä.

Lisätietoja:

Kaakkois-Suomen ELY-keskus:

Alueidenkäyttöpäällikkö Harri Kuivalainen etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
puh. 0295 029 304

Arkkitehti Tuija Stam , etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
P. 0295 029 288

Kymenlaakson Liitto:

Suunnitteluinsinööri Lotta Vuorinen, lotta.vuorinen@kymenlaakso.fi,
P. 044 717 0533


Alueellista tietoa