Tiedotteet 2016

ELY-keskus lausui Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulivoimahankkeen arviointiselostuksesta (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)

YVA-menettelyn vaikutusten arviointia on käytetty suunnittelun välineenä. Vaikutusten arviointi on kuitenkin myös prosessi, johon kuuluvat eri tahojen antama palaute arvioinnin tuloksista. Näitä tuloksia ei vielä ollut toimijan päättäessä jatkoon valitusta vaihtoehdosta. Yhteysviranomainen toteaa, että parasta olisi ollut ratkaista toteutuva vaihtoehto vasta YVA-menettelyn päätyttyä. Tuulivoimayleiskaavaa ei ole mahdollista hyväksyä ennen kuin YVA-menettely on päättynyt ja kunnalla on käytettävissään YVA-menettelyn tulos palautteineen. Päätettäessä hankevaihtoehdosta YVA-menettelyn kuluessa ei siten ainakaan sanottavasti ole mahdollista nopeuttaa hankkeen toteuttamista.

Fingrid Oyj toteaa lausunnossaan, että Karhunnevankankaan tuulivoimapuiston liityntävoimajohto on sijoitettu samaan maastokäytävään Fingridin nykyisten voimajohtojen ja suunniteltujen Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen voimajohtojen kanssa. Kun kyseiseen voimajohtokäytävään sijoitetaan vielä tuulivoima-alueen liityntäjohto, voimajohtokäytävästä tulee kantaverkkoyhtiön mielestä erittäin leveä. Fingrid ehdottaa, että hankevastaava tutkii vielä kokonaan uuteen johtokäytävään sijoittuvan voimajohtoyhteyden Jylkän sähköasemalle.

Merijärven kunta sekä Merijärven Saukon kylän ja Viitaperän asukkaat esittävät mielipiteessään, että Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuiston sähkönsiirron vaihtoehdoista tulisi valita vaihtoehto B. Kalajoen kaupunki toteaa puolestaan, että Kalajoen kaupungin kaavoitusohjelmassa on sähkönsiirtolinjavaihtoehdon B kohdalla sijaitseva Mehtäkylän tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kalajoen kaupunki vastustaa sähkönsiirtolinjan B toteuttamista, jollei sitä voida toteuttaa yhteistyössä Mehtäkylän tuulivoimapuiston kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että sähkönsiirron vaihtoehto VE B linja kulkee maakuntakaavassa kohdemerkinnällä osoitetun turvetuotantoon soveltuvan alueen (tu-1) läpi. Linja voi liiton mukaan vaikeuttaa alueen ottamista turvetuotantoon, minkä vuoksi linja tulee jatkosuunnittelussa siirtää kulkemaan suon itäpuolitse.

Yhteysviranomainen toteaa, että jatkosuunnittelussa edellä esitetyt voimajohdon sijoittamisnäkökohdat on syytä ottaa huomioon. Kuten Pohjois-Pohjanmaan liitto toteaa, toimijoiden, kuntien ja Fingridin yhteistyö on tärkeää sähkönsiirtoyhteyksien suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteysviranomainen toteaa, että laadittu YVA -selostus ja siitä saadut palautteet antavat viitteitä siitä, että sähkönsiirtolinjaa on perusteltua vielä tutkia ja yhteensovittaa vaihtoehtoisia ratkaisuja muiden hankkeiden ja ympäristön kanssa.

Pääosa hankealueesta on 1. vaihekaavassa osoitettu tuulivoimarakentamiseen soveltuvaksi alueeksi (tv-1 335). Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 23.11.2015. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Viranomaisten on edistettävä maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei sen toteutumista vaikeuteta.

Arviointiselostuksessa ei tuoda esiin tuulivoimarakentamiseen tarvittavien maa-ainesten kokonaismäärää eikä tarkkaa ottamisaluetta tai –alueita eikä vaikutusten arviointia. Yhteysviranomainen toteaa, että kun kymmenien tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvitaan huomattava määrä maa-aineksia, tulee maa-ainesten oton vaikutusten arviointi tarkasteltavaksi joko kaavaehdotusvaiheessa tai viimeistään maa-aineslain mukaisia ottamislupia haettaessa.

Asutusta hankealueen lähettyvillä on etenkin Yppärinjokivarressa hankealueen länsipuolella sekä Pyhäjokivarressa hankealueen itäpuolella. Arviointiselostuksen mukaan hankealueen ja lähimpien asuinrakennusten etäisyys on noin 2 km, mikä on Pyhäjoen kunnan etäisyysvaatimuksen mukaista.

Arviointiselostuksen mukaan asukaskyselyyn vastaajista puolet vastustaa hanketta etenkin viihtyvyystekijöiden perusteella (melu- ja maisemahaitat). Raportin mukaan myös ryhmäkeskustelussa olleet 8 eri sidosryhmän edustajista suurin osa suhtautui kielteisesti hankkeeseen etenkin oletettujen maisema- ja meluvaikutusten vuoksi.

Selostuksessa ei ole juurikaan tarkasteltu liikenteestä aiheutuvaa melua, päästöjä eikä tärinää. Alemmalla tieverkolla raskaan liikenteen huomattava lisääntyminen rakentamisaikana voi vaikuttaa paikallisesti merkittävästi. Kuljetusreiteillä on mm. ahtaita liittymiä. Yhteysviranomainen muistuttaa, että hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat parantamistoimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan hankkeesta vastaavan kustannuksella, yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa.

Yhteysviranomainen toteaa, että saadun selvityksen perusteella on todennäköistä, että Pyhäjoen Karhunnevankankaan alueelle suunnitellut tuulivoimalat tulevat aiheuttamaan häiriöitä antenni-tv -vastaanottoon. Tämän vuoksi on tarpeen tehdä tv-näkyvyysaluetutkimukset ja tarvittaessa suunnitelma valtakunnallisen radio- ja tv-verkon häiriöiden poistamiseksi.

Arviointiselostuksen mukaan vaikutukset lähialueella kohdistuvat laajimmin Överstinperän ja Välimaanperän alueille, Viirretjärven alueelle, Mehtäkylän pohjoisosiin sekä myös pienialaisemmin Pyhäjokivarren asutuille alueille. Yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa olisi ollut hyvä arvioida tarkemmin – erityisesti mille alueille merkittäviä maisemallisia yhteisvaikutuksia syntyy.

Asukaskyselyn toistolla ja metsästäjätapaamisella hankkeen toteutumisen jälkeen on mahdollista saada selville minkälaisia muutoksia tuulivoimalat ovat aiheuttaneet riistalajien esiintymiseen ja metsästykseen. Tulosten perusteella on mahdollista pohtia tarvittavia haitallisten vaikutusten lievennyskeinoja.

Tulosten mukaan hankealue ei sijoitu rannikon lintujen muuton pullonkaula-alueelle, mutta kuitenkin vielä verraten vilkkaalle muuttolintujen reitille. Hankealueen kautta muuttaa huomattava määrä törmäyksille herkkiä lajeja ja runsaasti uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. Yhteysviranomainen toteaa, että kun Pohjanlahden rannikolle on rakentumassa kymmeniä tuulivoimahankkeita voi näiden yhteisvaikutuksilla olla sellaisia vaikutuksia, joita ei ole pystytty analysoimaan. Tällöin yhteisvaikutukset voivat muodostua joillekin lajeille ennakoitua merkittävämmiksi. Havaitut metsähanhen ja laulujoutsenen muuttajamäärät ovat merkittävä osa muuttoreitin kokonaisyksilömääristä. Lisäksi metsähanhista merkittävä osa (89 %) lentää törmäysriskikorkeudella. Yhteisvaikutusten todentamiseksi ja mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi linnuston seuranta hankkeen toteutuksen jälkeen on tarpeen.

Yhteysviranomainen totesi YVA-ohjelmaan antamassaan lausunnossa, että Yppärinjoen ja Tähjänjoen ekologinen tila on välttävä ja happamuus on kummassakin vesistössä ekologisen tilan kannalta merkittävä paine. Tähjänjoessa happamoitumisriski on korkea ja ongelmat jokavuotisia. Ojien kaivusyvyys tulisi tarvittaessa rajoittaa niin, ettei vedenpinta laske kuivinakaan kausina happamoituvien kerrosten alapuolelle.

Mikäli havaittuja luonnonalueita halutaan säilyttää esitettyä paremmin, on se mahdollista lähinnä voimaloiden lukumäärää supistamalla. Tästä näkökulmasta tuulivoimaloiden määrä voisi olla esitettyä 37 voimalan vaihtoehtoa hieman pienempikin. Yhteysviranomainen toteaa, että arviointiselostuksen esitys toimiksi, joilla ehkäistään ja rajoitetaan haitallisia ympäristövaikutuksia, on sinänsä riittävä. Mikäli hanke toteutuu, haitallisten vaikutusten lieventämiskeinojen käyttöönotto on keskeistä. Seurannan tulosten perusteella on voitava tarpeen tullen lieventää edelleen haittoja.

Yhteysviranomainen toteaa, että esitetty seurantaohjelma on laadittu arvioitujen vaikutusten ja niiden merkittävyyden perusteella. Tuulivoimaloiden määrä huomioon ottaen yhteysviranomainen pitää ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seurantaa sen verran tärkeänä, että olisi hyvä kartoittaa vaikutukset lähiasutukselle sen jälkeen kun tuulivoimalat ovat olleet jonkin aikaa toiminnassa.

Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulivoimahankkeen perustiedot

wpd Finland Oy suunnittelee enintään 40 tuulivoimalan rakentamista Pyhäjoen Karhunnevankankaalle. Tuulivoimaloiden napakorkeus (tornin korkeus) olisi enintään 167 m, roottorin halkaisijana 126 m, kokonaiskorkeus enintään 230 m ja yksikköteho 3-5 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennettaisiin tarvittavat yhdystiet, voimaloiden väliset huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille ja sähköasema. Sähköasemalta rakennettaisiin uusi 110 kV voimajohto Jylkän uudelle sähköasemalle. Karhunnevankangas sijaitsee noin 12 km Pyhäjoen keskustasta kaakkoon Pyhäjoen ja Yppärin välisellä metsäalueella. Hankkeen pinta-ala on noin 2593 ha (25,93 km2).

Arvioitavat vaihtoehdot

VE 0: Hanketta ei toteuteta.
VE 1: Alueelle toteutetaan enintään 40 tuulivoimalaa. Tuulipuiston kokonaisteho 120–200 MW.
VE 2: Alueelle toteutetaan enintään 36 tuulivoimalaa. Tuulipuiston kokonaisteho 108–180 MW.
VE 3: Alueelle toteutetaan enintään 37 tuulivoimalaa. Tuulipuiston kokonaisteho 111-185 MW.
Sähkönsiirron vaihtoehdot:
VE A: Tuulipuiston sähköasemalta n. 9,2 km (uutta johtoaluetta n. 4,2 km) Viitaperän pohjoispuolelta Kalajoen Jylkän sähköasemalle.
VE B: Tuulipuiston sähköasemalta n. 7,2 km (uutta johtoaluetta n. 5,5 km) Sarpanevan länsipuolelta Kalajoen Jylkän sähköasemalle.

Lisätietoja:

Yhteysviranomaisena hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tuukka Pahtamaa (puh. 0295 038 394), [email protected].

Hankkeesta vastaavana on wpd Finland Oy, yhteyshenkilönä projektipäällikkö Riikka Arffman, p. 040 961 6611, r.arffman(at)wpd.fi.

YVA-konsulttina on SITO Oy, projektipäällikkönä Saara-Kaisa Konttori, p. 020 747 6705, saara.kaisa.konttori(at)sito.fi.