Tiedotteet 2016

Etelä-Savon pinta- ja pohjavesiä hoidetaan ja kunnostetaan aktiivisesti (Etelä-Savo)

Vesienhoidon tavoitteena on pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Etelä-Savossa vesien tilaa kohennetaan monin eri tavoin.

Useissa järvissä on tehty poistokalastusta. Marraskuuhun mennessä tämän vuoden poistokalastussaalis maakunnassa on 172 tonnia. Merkittävin hankekokonaisuus on Savonlinnan Puruvedellä käynnissä oleva EU:n Freshabit Life –hanke, jossa tullaan vesistökunnostusten lisäksi toteuttamaan kuormittavimmilla valuma-alueilla vesiensuojelurakenteita. Maa- ja metsätalouden aiheuttamaan hajakuormituksen hallintaan pyritään pureutumaan muun muassa koulutus- ja neuvontahankkeilla maakunnan vesiensuojelun painopistealueilla.

Pohjavesien tilaa pyritään parantamaan ongelmallisissa kohteissa, kuten Mikkelissä, muun muassa maaperää ja pohjavettä kunnostamalla. Pohjavesien pilaantumista on pyritty ennaltaehkäisemään rakentamalla liikennealueilla pohjavesisuojauksia. Useilla pohjavesialueilla ollaan myös laatimassa rakenneselvityksiä ja virtausmalleja sekä suojelusuunnitelmia jatkotöiden suunnittelun pohjaksi.

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä säätelee vesienhoidon toteuttamista Suomessa. Toteutustyön pohjaksi laaditaan vesienhoitosuunnitelmat ja näitä yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tällä hetkellä toteutetaan toisen vesienhoitokauden (2016-2021) suunnitelmia. Toimenpiteitä keskitetään Etelä-Savossa vesiensuojelun painopistealueille, jotka ovat erityisesti rehevöitymisestä kärsivät pintavedet sekä riskinalaiset pohjavesialueet.

Mikkelin seutu

Mikkelin alapuolisella Saimaalla keskeisimpänä vesiensuojelutoimenpiteenä voidaan pitää Mikkelin kaupungin rakenteilla olevaa uutta jätevedenpuhdistamoa. Laitoksen valmistuessa vuonna 2020 puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus vesialueella tulee vähenemään. Vesialueella on tehty kaksi vuotta poistokalastusta ja ensi kevään pyynnin jälkeen pohditaan jatkotoimenpiteitä. Puulan alueella on suunnitelmissa Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostus ja Vuojakosken kalatien rakentaminen. Hankkeet käynnistyvät vuonna 2017.

Mikkelissä Hanhikankaan, Pursialan ja Porrassalmen pohjavesialueille laaditaan parhaillaan yhdistettyä rakenneselvitystä ja virtausmallia, jotka tuovat uutta tietoa ko. pohjavesialueista. Mikkelin Seetrimäen entisen kyllästämön alueella pohjaveden puhdistuspumppaus jatkuu edelleen ja puhdistamisen jatkotoimia pohditaan. Vapo Oy:n entisen Pursialan sahan maaperää ja pohjavettä on kunnostettu koetoimintana. Kohteessa tehdään puhdistuspumppausta ja testataan erilaisia paikan päällä tapahtuvia menetelmiä riittävän tehokkaan kunnostusmenetelmän löytämiseksi. Valtatie 5 Mikkelin kohdan tiehankkeessa on rakennettu pohjavesisuojauksia ja veden johtamisrakenteita sekä tarkkailtu rakentamisen mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen. Suomenniemen Koiralahden pohjavesialueelta on tänä vuonna poistettu pilaantuneita maita valtion jätehuoltotyönä. Pertunmaan Kuortin pohjavesialueelle laaditaan parhaillaan suojelusuunnitelmaa konsultin toimesta.

Savonlinnan seutu

Savonlinnan seudulla vesienhoidon kannalta merkittävin hankekokonaisuus on Puruvedellä käynnissä oleva EU:n Freshabit Life -hanke. Puruvesi on yksi hankkeen kahdeksasta kohdealueesta Suomessa. Puruveden Haudanlahdella toteutettiin poistokalastus syksyllä, jonka tuloksena alueelta poistettiin nuottaamalla 32 tonnia vähempiarvoista kalaa. Matinniemen alueella toteutettiin tänä vuonna myös vesikasvien niitto (noin 10 ha), jonka tuloksena poistettiin noin 30 tonnia umpeenkasvua aiheuttavaa järviruokoa. Niitot toistetaan kolmen vuoden ajan. Puruvedellä tullaan jatkossa tekemään myös valuma-aluekunnostuksia muun muassa Suomen metsäkeskuksen toimesta.

Pieksämäen ja Kyyveden seutu

Pieksämäen seudulla ja Kyyvedellä on tehty tänä vuonna koe- ja hoitokalastusta useassa kohteessa, kuten Jäppilän lähialueen lammissa sekä Pieksänjärvellä ja Vangasjärvellä. Pieksänjärveen laskevien Vehka- ja Uuhilampien vesienhoidon suunnittelutyö jatkuu vuonna 2017 tehtävällä luontoselvityksellä. Tänä vuonna Kyyveden pohjoisosan nuottapyynnissä saatiin kalaa 34 tonnia ja Suovunselällä 9 tonnia. Kyyveden kalastusalueen uuden käyttö- ja hoitosuunnitelman valmistelu on vireillä. Metsäkeskus on laatinut vuonna 2015 pohjatyöksi Kyyveden latvavesille metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman ja ensi vuonna Kyyveden lähivaluma-alueella sekä pohjoisempana Niskajärven valuma-alueella tullaan tekemään kuormitusselvitykset. Kyyveden valuma-alueella sijaitsevan linnustollisesti arvokkaan Pukkiselän kunnostustyöt päättyivät tänä vuonna.

Pohjavesiä koskevista hankkeista keskeisimpiä ovat Pieksämäen-JoroistenTervaruukinsalon pohjavesialueella käynnissä oleva selvitys entisten öljysora- ja asfalttiasemien pohjavedelle mahdollisesti aiheutuvista riskeistä. Parhaillaan laaditaan rakenneselvitystä ja virtausmallia Hiidenlammen pohjavesialueelle, jossa sijaitsee Pieksämäen Matoniemen päävedenottamo. Huosiuskankaan pohjavesialueelta vedenottamon vierestä on vuonna 2016 poistettu ampumaradan lyijypitoiset maat valtion jätehuoltotyönä eri yhteistyötahojen kanssa. Ampumaratatoiminta on siirtymässä uudelle Kaatronmaan ampumarata-alueelle.

Joroinen-Rantasalmi-Juva

Joroisselän vuonna 2014 alkanut poistokalastushanke on jatkunut vuosina 2015-2016. Joroisselältä on poistettu vähempiarvoista kalaa tähän mennessä yhteensä 79 tonnia. Joroisselän osalta arvioidaan seuraavaksi jatkotoimenpiteitä. Koekalastuksia on tehty tänä vuonna Joroisselän ohella myös Joroisselkään laskevassa Valvatuksessa. Rantasalmella on käynnissä (2015-2018) poistokalastushanke Pienellä ja Suurella Raudanvedellä. Alueella on meneillään myös Kosulanlampeen ja Raudanvesiiin päätyviä vesiä koskeva kuormitusselvitys. Valuma-alueella on tehty vuonna 2015 neljä kosteikkosuunnitelmaa ja niiden toteutus on aloitettu tänä vuonna.

Virtavesikalojen elinolosuhteiden parantamiseksi Liunan voimalapadon alapuoliset kosket on kunnostettu vuonna 2015. Enojoen-Kolkonjoen valuma-alueella koskikunnostusten ja kalatien toteutus on mahdollisesti vuonna 2018.

Rantasalmen Ruutanaharjun pohjavesialueella vedenottamon pohjaveden nitraattipitoisuus on jatkanut nousuaan peltoviljelyn erityissopimuksista huolimatta. Lisätoimenpiteiden suunnittelu vedenhankinnan turvaamiseksi on aloitettava.

Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä ja hankkeet tähtäävät hajakuormituksen hallintaan

Maatalouden vesiensuojelun edistämisessä keskeisellä sijalla on maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä ja siinä tilatasolla ja lohkotasolla toteutettavat toimenpiteet sekä ympäristösopimukset. Ympäristökorvauksen tilatason toimenpiteitä toteutetaan Etelä-Savossa noin 86 % käytössä olevasta maatalousmaasta kun valtakunnallinen sitoumustavoite on ollut 83 %. Talviaikainen kasvipeitteisyysala oli viime talvena noin 48 000 hehtaaria eli 86 % peltoalasta. Myönteistä kehitystä on tapahtunut etenkin suojavyöhykealan lisääntymisessä noin 100 hehtaarista lähes 1 000 hehtaariin. Kosteikkojen rakentamiseen on ollut jatkuvasti kiinnostusta. Kosteikkojen hoitoa koskevia ympäristösopimuksia tehtiin vuonna 2015 tehtyjen hakemusten perusteella 18 kpl yhteensä 82 hehtaarin alalle. Kosteikkojen perustamista koskevia myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin vuoden 2015 haun perusteella 5 kpl. Myös ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämistä ja lietelannan sijoittamista koskevin lohkokohtaisin toimenpitein edistetään vesiensuojelun toteutumista. Tätä toimenpidettä toteutettiin 6 540 hehtaarin alalla ja ravinteiden kierrättämistä 354 hehtaarin alalla.

Maaseuturahastosta osarahoitettuja vesiensuojelun edistämishankkeita ovat tällä hetkellä muun muassa vesialueen omistajien eli osakaskuntien yhdistämiseen tähtäävä hanke, joka käynnistyy ensi vuonna. Suomen metsäkeskuksen Kuormitus kuriin –infohanke keskittyy puolestaan metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen ja vesistökuormituksen vähentämiseen erityisesti metsätalouden vesiensuojelun painopistealueilla Etelä-Savossa. Maatalouden osalta hankkeita ovat Envitecpolis Oy:n Resurssitehokas Maanosaaja –tiedonvälityshanke, ProAgria Etelä-Savon hallinnoima (osatoteuttaja Luonnonvarakeskus) Ravinnepiika-hanke sekä Luonnonvarakeskuksen Peltohavainto-hanke. Hankkeet keskittyvät tiedonvälitykseen ja eri tahojen yhteistyöhön ja niissä on keskeistä myös ravinteiden kierrätyksen tehostaminen ja vesiensuojeluratkaisujen edistäminen maatiloilla.

• Vesienhoidon toteutus Etelä-Savossa -katsaus (pdf, 485 kt)

Lisätietoja:

Vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 192