Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Tutkimuksen mukaan peltojen luonnonmukainen peruskuivatus edistää vesiensuojelua

Peltojen kuivatustila, vedenlaatu ja uomaeroosio on tutkimustulosten perusteella saatu hallintaan Sipoossa toteutetussa luonnonmukaisen peruskuivatuksen koehankkeessa.

Ritobäcken -puron varrelle rakennettiin talvella 2010 luonnonmukainen tulvatasanne. Tulvatasanne estää veden nousun pelloille ja samalla kerää pelloilta valuvaa kiintoainesta ja vähentää kiintoainekseen sitoutuneiden ravinteiden kulkeutumista vesistöihin.

Hankkeen tarkoituksena on saada uutta tietoa maatalouden vesiensuojelusta ja hyvistä käytännöistä. Hanke on Suomen oloissa ainutlaatuinen, sillä siihen sisältyy laaja seuranta. Tietoa on kerätty jatkuvatoimisesti vedenlaadusta, veden virtauksesta ja sedimentoitumisesta sekä kasvillisuuden kertymisestä. Seuranta aloitettiin jo ennen kunnostuksia syksyllä 2009.

Seurannan perusteella luonnonmukainen kuivatushanke on toteutunut suunnitellulla tavalla. Alueen tulvaherkkien peltojen kuivatustilanne on parantunut huomattavasti. Vesi pysyy uomassa eikä ole tulvinut tulvaherkille alueille. 

"Tulokset kertovat, että tulvatasanteen muodot on saatu rakennettua toimiviksi eli että vesi ei pääse pahasti irrottamaan savista peltomaa-ainesta. Maata olisi voinut lähteä enemmänkin liikkeelle ottaen huomioon, miten voimakasta sulanta on kahden viime talven jälkeen ollut. Tuloksien tulkinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että viime talvina ei juuri ole ollut routaa ja vesi on päässyt suotautumaan maakerrosten läpi", Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä kertoo.

Tutkimuksen mukaan tulvatasanteen kaivuutöiden vaikutukset puroveden sameuteen jäivät lyhytaikaisiksi. Samoin kevättulvien 2010 ja 2011 aikana sameus ja kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia, vaikka ensimmäisenä keväänä tasanne oli vielä ilman kasvillisuutta. Myös kokonaisfosforipitoisuudet ovat pysytelleet alhaisina.

Eroosio uoman reunoilla on ollut vähäistä kasvillisuuden kehittymisen jälkeen. Osa uomasta on jätetty paljaaksi, osaan on istutettu pajupistokkaita ja kylvetty nurmen siemeniä. Kasvillisuuden vaikutuksesta eroosioon tehdään erillinen väitöstutkimus Aalto-yliopistoon.

Ritobäckenin kunnostus liittyy Uudenmaan ELY-keskuksen Ravinnehuuhtoumien hallinta (RaHa) -hankkeeseen. Seuranta on toteutettu yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n, Uudenmaan ELY-keskuksen sekä Aalto-yliopiston Vesitekniikan ryhmän kanssa.

Toimittajavierailu Ritobäcken -purolle 6.6.

Toimittajilla on mahdollisuus tulla paikan päälle tutustumaan Ritobäckenin peruskuivatushankkeeseen ja sen seurantaan maanantaina 6.6. klo 10.00.

Lisätietoja vierailusta antaa suunnittelija Harri Aulaskari, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 0400 672 609, [email protected].

  • Ajo-ohjeet,jpg

 Luonnonmukainen peruskuivatus
  • Kaikki Suomen viljelyssä olevat pellot on ainakin kertaalleen peruskuivatettu eli maankuivattamiseksi on tehty valtaojia, puroja sekä pengerryksiä.
  • Kuivatus tehdään, jotta pellot ovat syysateidenkin aikana niin kuivia, että ne kantavat korjuukoneet. Kevättulvat taas voivat aiheuttaa sadonmenetyksen.
  • Perinteisen maatalousuomien perkauksen seurauksena uomien vesi kuitenkin liettyy, samentuu ja laatu heikkenee. Myös kalojen elinolosuhteet kärsivät.
  • Ritobäcken -puron reunaan on kaivettu luonnonmukainen tulvatasanne noin 800 metrin matkalle. Tasanne estää veden nousua pelloille ja samalla vähentää pelloilta valuvan kiintoaineksen ja siihen sitoutuneiden  ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Uoman pohja on jätetty ennalleen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Suunnittelu ja kaivuutyö maksoivat noin 15 000 euroa.
  • Menetelmän kehittäminen on tärkeää, koska purojen tila vaikuttaa suoraan alapuolisten vesistöjen veden laatuun. Valuma-alueiden pintavedet kulkeutuvat purojen kautta jokivesistöihin ja jokia pitkin aina mereen saakka
  • Vastaavaa tulvatasannemallia ei ole tehty Suomessa aikaisemmin eikä luonnonmukaisia peruskuivatusmenetelmiä ole juurikaan tutkittu. Hankkeeseen liittyy kolmevuotinen seuranta, jonka aikana uoman vedenlaatua jatkuvasti mitataan ja kasvillisuuden kehittymistä seurataan.

Lisätietoja:

Suunnittelija Harri Aulaskari, Uudenmaan ELY-keskus, puh. 0400 672 609, [email protected]

Ympäristöasiantuntija Asko Särkelä, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, puh. 050 381 4165, [email protected]

Tutkija Kaisa Västilä, Aalto-yliopiston Vesitekniikan ryhmä, puh. (09) 4702 3839, [email protected]

  


Alueellista tietoa