Navigointivalikko
Tiedotearkisto

Tiedotearkisto

Tiedotearkistossa on vanhasta ely-keskus.fi-järjestelmästä siirretyt kaikkien virastojen tiedotteet (1.1.2010-16.4.2013). Näissä arkistotiedotteissa aluevalinta ja tiedotteissa olevat liitetiedostolinkit eivät toimi.

TIEDOTEARKISTO
null Niemisjärven alueen virtavesien kunnostussuunnitelma valmis

Keski-Suomen ELY-keskuksessa on valmistunut Hankasalmen Janholanjoen, Rusilanjoen ja Kärenpuron yläosan virtavesialueiden kunnostussuunnitelma. Se on ensimmäinen Niemisjärven vesistöaluetta koskeva virtavesien kunnostushanke.

Tämä toteutus-, rahoitus- ja luvanhaku­kelpoinen suunnitelma esitellään asianosaisille ja asiasta kiinnostuneille Niemisjärven maanmiesseuran talolla (Niemisjärventie 11) Hankasalmella 17. kesäkuuta 2010 klo 18.00 alkaen.


 

Yksi maakunnan voimallisimmin muutetuista vesireiteistä

Niemisjärven vesistöalue on käynyt läpi miltei koko suomalaisen vesienkäytön kirjon. Alueen vesiluontoa ovat vaurioittaneet mm. lukuisat kuivatusperkaukset, järvienlaskut, uitto ja vesilaitostoiminta. Veden laatua ovat puolestaan heikentäneet erilaiset ojitukset, maataloustoimet, turvetuotanto, kalankasvatus ja myös Pieni-Kaihlaseen johdetut asumajätevedet.

Vesi- ja valuma-alueen hyväksikäytön seuraukset ovat moninaiset. Järvialtaiden tilavuus on pienentynyt, umpeenkasvu on yleistynyt ja jokisuut ovat liettyneet. Jokijatkumot ovat puolestaan katkaistu padoilla, koskialueet perattu kanaviksi, sivu-uomat kuivattu ja koskien ranta-alueista on tullut hoitamattomia ryteikköjä. Veden laadun heikkeneminen näkyy erityisesti rehevöitymishaittoina yleistyneitä levähaittoja myöten. Mainitut muutokset ovat turmelleet myös maisemakuvaa sekä ranta- ja vesiluonnon lajikirjoa ja niiden rakenteellista tasapainoa.

Paikalliset aktiivisina

Niemisjärven vesistöalueen heikko tila on huolestuttanut paikallisia jo 1980-luvulta alkaen. Osakaskunnat, kylätoimikunta sekä yksittäiset pienryhmät ovat useaan otteeseen ilmaisseet vesistöalueen tilaan liittyvät huolensa ja kunnostustoiveensa. Eräässä vaiheessa koko vesialueesta pyrittiin muodostamaan kahden maakunnan laaja yhteishanke.

Lopulta Niemisjärven vesistön auttamisessa päätettiin edetä vaiheittain. Vesiensuojelutyötä yritetään tiivistää koko vesistöalueella ja virtavesikunnostuksissa edetään patojen vuoksi alavirrasta ylävirtaan. Tämä ensimmäinen kunnostusvaihe koskee Kynsiveden Kynsilahden ja Janholankosken voimalaitospadon välistä aluetta. Kunnostushankkeesta sovittiin vuonna 2005, jolloin Keski-Suomen TE-keskus tilasi Keski-Suomen ympäristökeskukselta nyt esiteltävän kunnostussuunnitelman. Molemmat viranomaiset toimivat nykyisin saman katon alla Keski-Suomen ELY-keskuksessa.

Kolme kunnostettavaa virtavesialuetta

Tämän kunnostushankkeen päätoimenpidealueet sijaitsevat Janholan- ja Rusilanjoessa. Kunnostettavan alueen kokonaispituus on noin 800 metriä, leveys 4,5 – 22 m ja pinta-ala noin 0,85 ha. Mainitun jokialueen keskivirtaama on noin 1,4 m3/s ja putouskorkeus 9,3 m (Niemisjärvi-Kynsivesi). Pääosa kunnostusalueesta on maatalousvaltaista kulttuuriympäristöä. Veden laatu soveltuu kohtalaisesti vaateliaillekin vesieliöille, vaikka vesien hyväksikäyttö onkin selvästi heikentänyt laatua luonnontilaisesta. Hankkeeseen liitettiin myöhemmässä vaiheessa myös Kärjenjärvestä laskevan Kärenpurun ylin 150 metriä. Puron veden laatu on erinomaista.

Tavoitteena kaunis ja tuottava virtavesiluonto

Tämän kunnostushankkeen ensisijainen tavoite on parantaa Hankasalmen kunnassa sijaitsevien Janholan- ja Rusilanjoen sekä Kärepurun yläosan virtavesieliöstön, etenkin virtavesikalaston ja ravun tuotantoedellytyksiä. Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä voidaan vaikuttaa myönteisesti myös pienten välijärvien kalatalouskäyttöön. Toinen päätavoite on edistää alueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia, virkistyksellisiä ja luonnonsuojelullisia arvoja. Samalla luodaan edellytyksiä Niemisjärven vesistöalueen keski- ja yläosan virtavesien ja valuma-alueen kunnostustoimenpiteille.

Tämän kunnostusvaiheen toteutuskustannuksiksi on arvioitu noin 38 000 euroa. Kunnostustoimiin sisältyy mm. vesieliöiden suojapaikkojen rakentamista, lisääntymisalueiden sorastusta, kuivuneiden uomanosien vesittämistä, liettymien poistoa, eroosioalueiden vahvistamista, perkausvallien levittämistä, turvallisia tulvitusalueita sekä ryteikköjen käsittelyä ja keinotekoisten "saunapatojen" muotoilua. Toteutuskysymysten osalta asianosaisten kanssa neuvotellaan yksityiskohtaisesti ennen varsinaisen kunnostuksen alkua. Kärenpuru on tarkoitus kunnostaa yhtä aikaa Kärjenjärven suunnitteilla olevan pohjapadon rakentamisen kanssa.

Niemisjärven vesistöalue tarvitsee jatkokunnostushankkeen

Niemisjärven vesistöalueen kunnostustoiminta on saatu nyt hyvään alkuun. Aloitustoimina voidaan pitää Pieni-Kaihlasen lintuvesikunnostusta ja pohjapadon rakentamista. Viimeksi mainitulla korjattiin 1930-luvulla tehdyn järvenlaskun haittoja. Nyt korjataan turmeltuja uomarakenteita. Näidenkin toimien jälkeen tarvitaan huomattavia lisäponnistuksia, jotta päästäisiin hyvään ekologiseen tilaan. Jatkovaiheessa on edelleen pienennettävä vesistöihin valuvaa ravinne- ja kiintoainekuormaa, löydettävä uomat sulkeviin patoihin toimivat ohitusratkaisut sekä kunnostettava keski- ja yläjuoksun perattuja virtavesialueita.

Vesistökunnostukset ovat yksi tärkeimmistä keinoista saavuttaa vesien hyvä laadullinen ja ekologinen tila. Siksi Keski-Suomen ELY-keskus tulee tulevaisuudessakin voimakkaasti panostamaan vesistökunnostuksiin. Nyt esiteltävän kunnostussuunnitelman lisäksi tänä kesänä on valmistumassa Viitasaaren ja Pihtiputaan alueella virtaavan Kolkunjoen kunnostussuunnitelma.

Viime talven hyvissä kunnostusoloissa onnistuttiin Korholankoskien suurhanke toteuttamaan lähes kokonaan. Hanke sisältää Konneveden ja Hankasalmen kuntien alueella virtaavat  Yläisen-, Keskisen- ja Hannulankosken. Työ viimeistellään tämän vuoden kuluessa. Edellisen lisäksi Keski-Suomen ELY-keskus on valmistelemassa Isojoki-Lannejoen kunnostuksen toteutusta Saarijärven ja Uuraisten alueella sekä Korpijoen kunnostusta Jyväskylässä.  


Lisätietoja

Kalabiologi Anssi Eloranta, Keski-Suomen ELY-keskus, puh. 040 533 6976, [email protected]


Alueellista tietoa